Ihmismielen ihmettelyä Luonne on ihmisen kohtalo. (Herakleitos)

Vaalien jälkeinen traumaperäinen stressihäiriö

Eduskuntavaalit ovat ohi. Osa juhlii vaalivoittoaan, kun taas toiset työstävät vaalitappiotaan. Demokraattisissa vaaleissa joku aina voittaa ja joku häviää, eikä sellaista vaalitulosta ei tulla koskaan saamaan, joka miellyttäisi kaikkia.

Viime vuosina ja erityisesti viime presidentin vaalien jälkeen Yhdysvalloissa on havaittu henkilöillä keskimääräistä enemmän stressiä, ahdistusta ja jopa kliinistä masennusta. Eniten stressiä ovat kokeneet henkilöt, jotka kuuluvat yhteisöihin ja kannattavat puolueita, jotka yleisesti ottaen vastustavat hallituksen toteuttamaa politiikkaa.

Tälle ilmiölle on keksitty epävirallinen nimikin: vaalien jälkeinen traumaperäinen stressihäiriö (post election stress syndrome).  

(Huom! Lisäksi löytyy myös “Trump Anxiety Disorder“   ja “Trump derangement syndrome“, joita ei  käsitellä tässä blogissa.)

Mistä siis on kyse?

Traumaattiset kokemukset voivat laukaista traumaperäisen stressihäiriön. Traumaperäinen oireyhtymä voi tulla kenelle tahansa, mutta usein henkilöllä on taustalla aikaisempia traumaattisia kokemuksia. Traumaattiset tapahtumat vaikuttavat väestöön epätasa-arvoisesti lisäksi yksilölliset reagointitavat jakautuvat epätasaisesti eri ihmisryhmille.

Aikaisempien tutkimusten mukaan, ihmisillä, joilla on enemmän aktiviteettia aivojen palkitsemisalueella, esiintyy vähemmän masennuksen oireita, ja vaikka nämä ihmiset olisivat masentuneita, toipuvat he masennuksesta nopeammin verrattuna henkilöihin, joiden aivojen palkitsemisjärjestelmä ei aktivoidu yhtä voimakkaasti. Suurin osa aivojen stressiä koskevat tutkimukset tarkastelevat tapahtumia, jotka tapahtuvat yksilöllisellä tasolla, mutta UCLA:n tutkijaryhmä halusi nähdä, voidaanko tätä laajentaa suurempaan tapahtumaan kuten koskemaan poliittisen ilmapiirin muutosta. Tutkimuksessa testattiin reagoivatko aivot, edellä mainittujen havaintojen valossa, poliittiseen ahdistukseen. Ja kyllä ne reagoivat; vaalien jälkeen ja vaalien johdosta jotkut ihmiset kokevat itsensä stressaantuneiksi ja masentuneiksi, mutta toiset eivät. Johtopäätöksenä todettiin, että jos aivojen palkitsemisjärjestelmä on aktiivinen ja pysyy aktiivisena, henkilö voi vaimentaa ahdistuneisuutta ja masennusta. Näyttää siis siltä, että henkilöt suojautuvat masennukselta joko aivojen palkitsemisjärjestelmän korkean aktivoinnin ansiosta sekä/ tai perheen tuesta. Mutta jos nämä suojaavat tekijät puuttuvat, niin henkilö kokee itsensä stressaantuneeksi ja jopa masentuneeksi.

Eräässä toisessa tutkimuksessa  havaittiin, että useammat henkilöt ilmoittivat negatiivisen mielialan lisääntymisestä vaaleihin johtaneina päivinä, ja piikki oli vaalien yöllä. Emotionaaliset ja fysiologiset vasteet olivat osin riippuvaisia sukupuolesta, ja osin poliittisista asenteista. Vaalien jälkeen häviäjän kannattajat osoittivat korkeampaa stressiin liittyvää kortisolia, verrattuna niihin, jotka olivat äänestäneet voittajaa. Alttius stressiin vaihtelee yksilöiden kesken. Stressin mekaniikka on yleensä sama henkilöstä toiseen. On todettu, että haasteellisissa olosuhteissa kehomme tuottaa hormoneja (adrenaliinia, kortisolia ja norepinefriiniä). Traumaperäistä stressihäiriötä potevalla henkilöllä mm. kortisolineritys aivoissa on keskimääräistä heikompi, sydämen syketaajuus korkeampi samoin verenpaine sekä vahvistunut sympaattisen hermoston aktiivisuus lepotilassa. Muutokset poliittisessa järjestelmässä voivat vaikuttaa juuri näihin stressivasteisiin äänestäjissä, erityisesti niihin äänestäjiin, joiden kannattama puolue on sosiopoliittisesti heikompi.

Traumatutkimusjohtaja Jack Saul tarkastelee ilmiötä myös kollektiivisen trauma kautta. Kollektiivinen trauma on koko yhteisöä koskeva trauma, joka aiheutuu ulkoisten tekijöiden vaikutuksesta. Se on yhteinen kokemus uhasta ja ahdistuksesta vastauksena äkillisiin tai meneillään oleviin tapahtumiin. Vaikka yleensä kollektiivinen trauma on peräisin äkillisistä tapahtumista, voidaan se Saulin mukaan laajentaa myös pitkäaikaisesti kestäviin ulkoisiin tekijöihin. Tietyt yhteisöt voivat kokea vaalituloksen ja siihen liittyvät tekijät uhkaavana ja tulevaisuuden ahdistavana.

summa summarum

Vaalien jälkeen häviäjän kannattajissa esiintyy korkeampaa stressiin liittyvää kortisolia verrattuna niihin, jotka äänestivät vaalien voittajaa. Muutamissa tutkimuksissa on havaittu, että muutokset yhteiskunnassa ja poliittisessa järjestelmässä voivat vaikuttaa stressivasteisiin äänestäjissä, joiden kannattama puolue on sosiopoliittisesti heikompi. Tutkimukseen osallistuneilla havaittiin samanlaisia oireita kuin traumaattisessa stressihäiriössä. Vaalitulos ja siitä seurannut epävarma tilanne aiheuttaa kohonnutta stressiä monille ihmisille, ja moni kokee tulevaisuuden jopa ahdistavana. Vaaleihin liittyvää stressiä, ja masennusta voidaan kuitenkin lieventää sosiaalisen tuen ja palkitsemisjärjestelmän avulla.

Traumaperäinen stressihäiriö voidaan yleensä tunnistaa noin kuukauden kuluttua traumatapahtumasta. Saa nähdä aiheuttaako Suomessa eduskuntavaalientulos ja tuloksesta aiheutuneet seuraukset samanlaisia reaktiota äänestäjissä ja eri yhteisöissä kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa presidentin vaalien vaalitulos.

Blogin kirjoittaja ei koe stressiä tästä asiasta.

(Kirjoitus löytyy myös blogistani:https://saarahuhtasaari.vuodatus.net/ )

Lähteet:

Guardian (2016). Trum_Clinton election battle left student with PTSD symptoms, study finds.

Haettu: https://www.theguardian.com/us-news/2018/oct/23/trump-clinton-2016-election-ptsd-students-stressful-experience-

Saul, J. (2014). Collective Trauma, Collective Healing. Promoting Community resilience in the aftermath of disaster. Routledge, New York.

Schelling, G. & Briegel, J. & Roozendaal, B. & Stoll, C. & Rothenhäusler, H. & Kapfhammer, P. (2001). The effect of stress doses of hydrocortisone during septic shock on posttraumatic stress disorder in survivors. Biological Psychiatry. Volume 50, Issue 12, Pages 978-985. Haettu: https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0006322301012707

Stanton, S.J. & Labar, K.S. & Saini, E.K. & Kuhn, C.M. & Beehner, J.C. (2010). Stressful politics: voters’ cortisol responses to the outcome of the 2008 United States Presidential election. Psychoneuroendocrinology, 35(5):768-74.Haettu:https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19962831

Tashjian, S.M. & Galvàn, A. (2018). The Role of Mesolimbic Circuitry in Buffering Election-Related Distress. Journal of Neuroscience, 38 (11) 2887-2898. Haettu: http://www.jneurosci.org/content/38/11/2887

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Sinänsä hyvä, että punavihervasemmisto uskoo saaneensa vaalivoiton. Muutenhan nämä traumatisoituneet ihmiset olisivat kaduilla osoittamassa mieltään vaalitulosta vastaan.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Lainaus anarkisti Rautiaisen puheenvuorosta: "Venäjän kielessä on hyvä sana kuvamaan näkemystä, että aktivismi ja kaikenlainen politiikka ylipäätänsä on pelkästään omien materiaalisten etujen tavoittelemista tai höynäytetyksi joutumista: обывательщина, obyvatelštšina.".

Turkkilaisia poliittisia vankeja tutkittaessa todettiin, jotta varma vakaumus suojeli PTSD:ltä. Mitenkähän terve kyynisyys vaikuttaa? Minulle on itsestään selvää, jotta politiikassa tavoitellaan rahaa ja valtaa, tietysti on näitä höynäytettäviä rivihenkilöitäkin olemassa.

Käyttäjän TimoAunio kuva
Timo Aunio

"Tietyt yhteisöt voivat kokea vaalituloksen ja siihen liittyvät tekijät uhkaavana ja tulevaisuuden ahdistavana."

Tietyt (hurmokselliset) yhteisöt voivat ennen vaaleja voimakkailla tulevaisuutta liioitellun ahdistavana ja uhkakuvia maalailemal&stressaamal vaikuttaa ratkaisevasti vaalitulokseen .

Sit hurmokseen lähtijöille karun reaali talous maailman kylmät faktat , työllisyys näkymät ja vaalimatematiikan ehkä nurjuus jopa . Saattaa aiheuttaa mielialan laskua ehkä jopa vihaa .
Muita on turha silti Enään syyttää .

Mielenkiintoisia aikoja elämme :)

Käyttäjän mhatakka kuva
Markku Hatakka

Ihmisillä, kansalaisella. olisi syytä olla varastossa aina Plan B, ellei peräti C, suunnitelma tilanteille "mitä sitten jos", varsinkin mahdollisten suurten muutosten tapauksia varten.

Mitä teen jos puolueet X, Y ja Z ovat neljä seuraavaa vuotta hallituksessa?
Miten se tulee vaikuttamaan elämääni? Tuloni ja säästöni pienenevät koska verotus ja maksut nousevat?
Voinko lykätä suuria hankintoja?
Vähennänkö kulutusta? Kuinka paljon ja kestääkö sen?
Lopetanko tarpeettomia (lehti)tilauksia?
Ym.

Tällä tavalla pieni ihminen voi "kostaa" kokemansa vääryyden "toisten ihmisten virheellisten valintojen" takia. "Häh, häh nythän kaikki saavat nähdä 'sitä mitä tilasivat' ja kärsivät kaikki (ankeita aikoja ym). Oma stressi vähenee ja siirtyy toisille, joilla ei ole Plan B:ta, heh.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset