Ihmismielen ihmettelyä Luonne on ihmisen kohtalo. (Herakleitos)

Jonkun muun syy

Kun henkilö tuntee epämukavuutta, niin hän alkaa luonnollisesti syyttämään jotakin toista ihmistä tai jotakin muuta tahoa vastenmielisestä olotilastaan. Syyttäminen tuo helpotuksen tunnetta pahaan oloon. Syytämme usein muita ihmisiä tai ulkopuolisia tekijöitä. Meillä on sisäänrakennettu pakko löytää aina syyllinen ja tämä syyllinen löytyy yleensä ulkopuolelta, harvemmin meistä itsestämme. Psykologia selittää asiaa seuraavasti.

Puolustusmekanismi. Syyttäminen toimii erinomaisena puolustusmekanismina. Kun henkilöstä tuntuu, että hän on hyökkäyksen kohteena, hän käyttää syyttämistä puolustaakseen itseään. Toisten syyttäminen suojaa henkilön egoa, se toimii myös hyvin sellaisissa tilanteissa, joissa henkilö haluaa siirtää huomiota itsestään pois, erityisesti silloin, jos hän tietää olevansa syyllinen.

Selittäminen. Kun jotain menee pieleen, niin henkilöillä on kova tarve selittää, miksi näin kävi. Henkilö syyttää ulkoisia tekijöitä omista epäonnistumisestaan ja omia virheitään huonoista olosuhteista. Kun taas muiden virheet johtuvat toisen henkilön osaamattomuudesta ja taitojen puutteesta.

Vastuunvälttelyä. Muiden syyttely on helppoa. Kun henkilö syyttää muita, hänen ei tarvitse itse olla vastuussa. Kun ei ole vastuussa, niin ei myöskään ole haavoittuvainen. Tämän vuoksi ihmiset hanakasti syyttelevät muita ja samalla kiertävät vastuun. Ja yleensä aina löytyy joku henkilö tai taho, joka on syypää kaikkiin ongelmiin.

Ohjailu. Syyttämällä sekä syyllistämällä henkilö pyrkii ohjailemaan ja hallitsemaan toisia. Esimerkiksi ihmisiä syyllistetään ilmastonmuutoksella ja toivotaan, että he toimisivat tietyllä tavalla. Tämä syyllistävä ohjailu voi kuitenkin toimia itseään vastaan. Syyllistetty voikin toimia päinvastaisella tavalla kuin mitä häneltä odotetaan (psykologinen reaktanssi). Syyllistäminen on tunteisiin vetoava tehokas manipulointikeino, jossa syytetty alkaa epäillä omia tekemisiään ja pahimmassa tapauksessa ottaa syyn niskoilleen asiasta, johon välttämättä ei ole syyllinen.

Aivot. Vuonna 2015 tehdyn tutkimuksen mukaan ihmisen aivot on säädetty niin, että syyllisyyttä ja kiitosta käsittelevät toiminnot prosessoidaan aivojen eri alueilla ja eri mekanismeilla. Syyttäminen ja syyllisyyden tunteet ovat sijoitettu aivoissa tunteisiin liittyvän tiedon käsittelyalueelle, kun taas kiitos ja kohteliaisuudet ovat aivojen loogisen ajattelun alueella. Tästä johtuen syytämme toisia paljon herkemmin verrattuna kiitoksen tai kohteliaisuuksien antamiseen. Tämä johtaa siihen, että ihmiset olettavat usein, että toisten hyvät teot ovat yksinkertaisesti sattumanvaraisia, mutta huonot teot tehdään tarkoituksella.

Status. Ihmisillä on taipumus sijoittaa itsensä korkeammalle yhteiskunnan arvojärjestyksessä sekä kokea ylemmyydentunnetta ja kokea oikeutusta syyttää muita henkilöitä, jotka he kokevat ”alempiarvoisena”.

"harhaluulo oikeudenmukaisesta maailmasta" Ihmiset kokevat, että jos jokaisella on samat säännöt ja mahdollisuudet ja uskovat, että jos tekee asioita oikein, niin siitä seuraa hyviä asioita, ja jos tekee asioita väärin, niin siitä seuraa pahoja asioita. Ihmiset olettavat, että henkilö on tehnyt jotain pahaa, jos hänelle on tapahtunut jotain pahaa, ja näin ollen henkilö on itse siihen syyllinen ja häntä voi siitä syyttää.

Persoonallisuushäiriöt. Tietyissä persoonallisuushäiriöissä vika ei ole koskaan henkilössä itsessään vaan aina muissa. Esimerkiksi narsistit syyttävät aina olosuhteita ja ympäristöä ja psykopaatit (kuuluu epäsosiaaliseen persoonallisuushäiriöön) eivät kanna vastuuta teoistaan ja syyttävät aina muita, vaikka ovatkin itse vastuussa teosta.

Vaikka useimmat ihmiset syyttävät aina toisia henkilöitä tai tahoja, niin on olemassa myös ihmisiä, jotka syyttävät ainoastaan itseään.

Lopuksi

Muiden syyttäminen on itsekästä toimintaa, jossa omaa oloamme helpottaaksemme siirrämme syyn pois itseltämme. Muiden syyttäminen on myös raukkamaista toimintaa, jos omista virheistä ei oteta vastuuta, vaan syy vieritetään jonkun toisen harteille. Tällainen toiminta kääntyy jossain vaiheessa itseään vastaan, koska jos kaikki on aina jonkun toisen vika, emme koskaan haasta itseämme muuttumaan, kasvamaan tai kehittymään.

Blogin kirjoittaja syyttää perussuomalaisten vaalivideota lähes kaikesta mahdollisesta ja mahdottomasta.

(Kirjoitus löytyy myös blogistani:https://saarahuhtasaari.vuodatus.net/)

Lähteet:

Brehm, J.W. (1989). Psychological Reactance: Theory and Applications. Association for Consumer Research Volume 16, pages:72-72.

Huhtasaari, S. (2018). Manipuloiva kieli, Uuden ajan subkonteksti. BoD.

Ngo, L. & Kelly, M. & Coutlee, C.G. & McKell Carter, R. & Sinnott-Armstrong, W & Huettel, S.A. (2015). Two Distict Moral Mechanism for Ascribing and Denying Intentionality. Scientific Reports, volume 5, Article number: 17390.

Neuroinsticts (2014): Basic Differences Between Psychopathy & Narcissistic Personality Disorder. Haettu: https://neuroinstincts.com/a-few-basic-differences-between-psychopathy-narcissistic-personality-disorder-part-one/

PsychologyToday (2015). 5 reasons we play the blame game. Haettu: https://www.psychologytoday.com/intl/blog/fulfillment-any-age/201509/5-reasons-we-play-the-blame-game

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Miksi väite "et voi olla aina oikeassa" hyväksytään lähes luonnonlakina, vaikka joillakin ihmisillä on lahjakkuus olla yleensä aina oikeassa. Ehkä siksi, koska oikeassa oleminen ei takaa menestysta. Esimerkiksi Väyrynen on aina oikeassa, mutta hän on joutunut tilapäisesti oppositioon. Merkel puolestaan on täysin väärässä, mutta siitä huolimatta hän johtaa Saksaa.

Käyttäjän SaaraHuhtasaari kuva
Saara Huhtasaari

Sanotaan, että tie oikeassa olemiseen kulkee väärässä olemisen kautta eli jos ei koskaan ole ollut väärässä, niin ei voi myöskään olla oikeassa.
Jotkut meistä myös luulevat olevansa aina oikeassa, vaikkei sitä todellisuudessa olekaan. Tällainen jatkuva oikeassa olemisen pakko tekee usein negatiivisen vaikutuksen muihin.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset