Seksuaalirikollisuuden kulttuurisidonnaisuus

Vuonna 2015 kirjoitin blogin “kuka raiskaa ja miksi”. Blogissani mainitsin, että Suomessa asuvat ulkomaalaiset ovat väestöosuutensa nähden useammin rikoksesta epäiltynä kuin suomalaiset, suurimmillaan ryhmän osuus oli raiskausrikoksissa, joissa ulkomaalaista maahanmuuttajaa epäiltiin rikoksesta 16,9 % (tämä oli vuonna 2014) vastaava luku vuonna 2017 oli 26,3 % (nousua lähes kymmenen prosenttiyksikön verran).  Yhtenä seksuaalirikosten nousua selittävänä taustatekijänä on vuoden 2015 turvapaikanhakijakriisi (saimme mm. yli 20 000 irakilaista ja reilut 5 200 afgaanilaista turvapaikanhakijaa). Vaikka nykyisiä tilastoja miten päin tutkisi, niin tosiasia on se, että seksuaalirikoksissa irakilaisten ja afgaanilaisten yliedustus näkyy. Heitä epäiltiin vuonna 2017 lukumääränsä nähden seksuaalirikoksista 40 kertaa enemmän kuin suomalaisia.  Vuoden 2015 jälkeen ovat myös lasten törkeät seksuaaliset hyväksikäytöt ja joukkoraiskaudet olleet nousussa. Huomioitavaa on se, että tilastoissa on kyse poliisin tietoon tulleista seksuaalirikoksista, raiskausrikosten lukumäärä on luultavimmin tilastoituja määriä huomattavasti korkeampi.

Seksuaalirikokset ovat saaneet nyt paljon huomioita koko Suomea järkyttäneiden Oulun lasten seksuaalisten hyväksikäyttötapausten vuoksi. Useampi lehti on kirjoittanut asiasta monesta eri näkökulmasta. Muun muassa iltasanomat kysyi puolueiden puheenjohtajilta, mitä ajatuksia tilastot ulkomaisten seksuaalirikoksista herättävät ja mitä rikosten ehkäisemiseksi tulisi tehdä. Pekka Haavisto (vihreät) vastasi, että “seksuaalirikokset ovat kaikissa kulttuureissa ja yhteiskunnissa ankarasti kiellettyjä, eikä niitä tulisi siksi selittää kulttuurieroilla.“ Haavisto on osittain väärässä. Jokaisella kulttuurilla on oma tapa käsitellä rikollisuutta ja rangaistuksia. Vaikka useimmissa kulttuureissa seksuaalirikokset ovat kiellettyjä ja raiskaajaa saa syytteen teostaan josta hänelle langetetaan rangaistus, niin löytyy myös kulttuureja, joissa raiskauksen uhri asetetaan syylliseksi mm. Afganistanissa naisia voidaan pitää vastuussa raiskauksesta. On myös maita kuten Libanon, jossa raiskaaja ei saa raiskauksesta syytettä, jos hän menee naimisiin uhrin kanssa. Somaliassa taas raiskauksen uhrit usein vaiennetaan.

Aikaisemmassa blogissani kuvailin seksuaalirikokseen johtavia riskitekijöitä, raiskaajien erilaisia persoonallisuustyyppejä sekä seksuaalirikosten eri teorioita. Mutta mitä en aikaisemmassa blogissani kuitenkaan sen tarkemmin käsitellyt olivat mahdolliset kulttuurisidonnaiset tekijät, jotka vaikuttavat suhtautumisessa raiskauksiin ja osaltaan selittävät tätä meneillään olevaa ilmiötä Suomessa:

  1. Sota ja lapsuudenaikaiset väkivaltakokemukset. Rikostilastoissa korostuvat tietyt väestöryhmät, jotka tulevat sodan jaloista. Loppujen lopuksi seksuaalirikoksissa on kyse väkivallasta. Sotaoloissa väkivalta on jokapäiväistä. Tutkimuksissa on havaittu, että rikollisuuden kasvu on usein seurausta sotatilasta. Kaikki olemme yksilöitä, sota vaikuttaa yksilöön eri tavoin, toiset traumatisoituvat ja toiset tulevat väkivaltaiseksi.
  2. Raiskaus on sosiaalisen oppimisen teorian mukaan opittua käyttäytymistä, jossa yksilö muodostaa tietynlaisia käyttäytymiskaavoja. Tietyissä kulttuureissa on havaittu niin sanottua väkivaltaista kunniakulttuuria, jossa mies voi tehdä naiselle melkeinpä mitä vain ilman seuraamuksia. Itse asiassa nainen voidaan syyllistää raiskauksestaan, koska on antanut “tahrata“ itsensä.
  3. Sosiaalisen kontrollin siteen katkeaminen. Turvaverkon puuttuminen. Muun muassa Hannu Niemi Helsingin Yliopiston kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutiosta pitää tätä yhtenä tärkeänä selityksenä.
  4. Miehet tulkitsevat väärin naisten/tyttöjen osoittaman mielenkiinnon, raiskaaja esimerkiksi tulkitsee uhrin pukeutumisesta uhrin seksuaalisen halukkuuden. Miehet kokevat naisten pukeutumisen tai joidenkin toimien olevan seksuaalisia, vaikkeivät ne niitä todellisuudessa ole. Juuri nämä vääristyneet uskomukset ovat sosiokognitiivisen teorian mukaan keskeisenä seksuaalirikoksentekijällä.
  5. Ilmasto-olosuhteet vaikuttavat meihin, ne muovaavat kulttuuria eri tavoin. CLASH-teorian (climate aggression and violence) mukaan lämpimissä ilmastossa asuvilla ihmisillä on heikompi itsekontrolli ja he ovat myös aggressiivisempia ja väkivaltaisempia verrattuna maihin, joissa on alhaisemmat lämpötilat.
  6. Ikä. Suurin osa Suomeen tulleista turvapaikanhakijoista on nuoria miehiä. Ikä on yksi suuri vaikuttava tekijä. Yleensä raiskaaja on nuori mies. Nuoret miehet universaalisesti ovat muita alttiimpia syyllistymään rikoksiin.

Tosiasia on se, että yhtä selittävää tekijää tai tyhjentävää selitystä ei ole olemassa. Maahanmuuttajien seksuaalirikosalttiuteen vaikuttavat useat tekijät kulttuurisidonnaisuus mukaan lukien.

Maahanmuuttajien tekemien raiskausten tekotavan on havaittu noudattavan hyvin samanlaista kaavaa kuin kantasuomalaistenkin tekemät. Suurimmassa osassa tapauksista tekijä on usein uhrille jollain lailla tuttu ja tekijä käyttää hyväkseen uhrin hyväuskoisuutta tai avutonta tilaa (esim. humala).

Mutta poikkeuksena joukkoraiskaukset! Joukkoraiskauksien määrä on kasvanut, esimerkiksi Ruotsissa joukkoraiskauksien määrä on noin kymmenessä vuodessa (1995-2006) oli kasvanut 116:sta 553:een. Joukkoraiskaukset ovat olleet ja ovat yhä yksi sodankäynnin väline.

Huomioitavaa

Eurostatin julkaisemien tilastojen mukaan suurimpiin EU maihin kohdistunut runsas maahanmuutto korreloi seksuaalirikosten määrän kanssa. Huomattavaa on myös se, että enemmistö maahanmuuttajista ovat peräisin Syyrian, Afganistanin ja Irakin alueelta. Esimerkiksi naapurimaamme Ruotsi oli toiseksi suurin EU vastaanottomaa vuonna 2015 alkaneen pakolaiskriisin aikana, suurimmat maahanmuuttajaryhmät tulivat Syyriasta ja Irakista. Samaan aikaan Ruotsi on EU maista toiseksi suurin seksuaalisen väkivallan määrässä mitattuna. Raiskaaja voi olla kuka tahansa, mutta maahanmuuttajien keskimääräistä korkeampaa todennäköisyyttä syyllistyä seksuaalirikoksiin ei ole syytä hyssytellä.

Seksuaalirikokset ja rangaistukset

Rikosten seuraamukset ja rangaistukset vaikuttavat olevan ristiriidassa kansalaisten oikeustajun kanssa. Rikollisuusongelman, myös seksuaalirikosten ratkaisuksi kansalaiset tarjoavat rangaistusten koventamista, useiden mielestä ankarammat rangaistukset ehkäisisivät ihmisiä syyllistymästä rikoksiin. Erityisesti ennen vaaleja tämä ilmiö on selvästi nähtävissä. Kansanedustajaehdokkaat vetoavat kansalaisten tunteisiin omien poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi, vaatien rangaistusten koventamista, koska kansakin vaatii, käyttäen rikollisuutta yhtenä välineenä tarkoitusperiensä toteuttamiseksi. Hyvänä esimerkkinä tästä on jo yllä mainittu IS haastattelu, jossa puoluejohtajat tarjoavat erilaisia keinoja. Muun muassa Antti Rinne (sdp) julkisti, että rikoksiin syyllistyneet ulkomaalaiset voidaan karkottaa Suomesta. Petteri Orpo (kok) oli kommenteissaan hieman varovaisempi ja totesi, että jos ei noudata sääntöjä, ei ansaitse turvaa. Sampo Terho (sin) oli Petteri Orpon kanssa samoilla linjoilla ja sanoi, että emme tarjoa suojaa rikollisille. Vihreiden Pekka Haavisto totesi, että turvattomuuden lisääntyminen, ei ole hyväksyttävää. Ja Katri Kulmuni (kesk) kertoi puoltavansa minimirangaistusten kohottamista. Artikkelin mukaan seksuaalirikosten rangaistusten koventamisen puolesta puhui suurin osa vastaajista (puolueista ainakin sdp ja siniset kannattivat minimirangaistuksien koventamista). Poikkeuksena oli Jussi Halla-aho (ps), hän ei usko rangaistusten pelotevaikutukseen. Hän tarjoaa ratkaisukeinoksi maahanmuuton vähentämisen ja kansalaisuuden menettämisen rikosten vuoksi.

Useat eri tutkimukset puoltavat Halla-ahon väitettä. Tutkimukset viittaavat siihen, että rangaistukset tuottavat vain pienen pelotevaikutuksen. Erityisesti rangaistusten pituudella ei näyttäisi olevan juurikaan pelotevaikutusta. Pelotepreventio ei näytä myöskään toimivan, jos kyseessä on väkivaltarikokset, seksuaalirikokset tai muut rikokset, joissa itse teon seuraamusten harkinta jää varsin vähälle (ryhmäpaineen alaisena tehdyt rikokset tai päihteiden vaikutuksen alaisena tehdyt sekä intohimorikokset). Huomattavasti suurempi merkitys on sillä, onnistuuko itse teko vai ei. Mikäli kiinnijäämisriski on riittävän suuri, on todennäköisempää että tekijä luopuu aikeistaan. Lisäksi teosta seuraavilla sanktiolla kuten tekijään kohdistama hyljeksiminen, häpeä, työpaikan (kansalaisuuden) menetys näyttäisi olevan suuri merkitys rikollisesta teosta pidättäytymisen kannalta. Kovemmat tuomiot ja pidemmät vankeusrangaistukset eivät estä rikollisuutta eivätkä rikollista käyttäytymistä, mutta olisi huolehdittava, että rikoksista annettavat rangaistukset ovat oikeudenmukaisessa suhteessa teon moitittavuuteen. Loppujen lopuksi uhrin oikeusturvan tulee olla aina etusijalla.

Lopuksi

Myötätuntoa herättävät puheet ja vakuuttavat lupaukset ovat hyvä alku mutta eivät vastaa tekoja. Länsimaalaiset naiset eivät ole taistelleet tasa-arvoisten oikeuksien puolesta eikä todellakaan sen vuoksi, että heille kerrotaan erilaisia tapoja esimerkiksi pukeutua tai muita käytännesääntöjä, etteivät vaan joutuisi raiskauksen uhriksi. Nykyinen hallituksen politiikka ei lopeta seksuaalista väkivaltaa, niin kauan kuin hallitus pitää rajat auki niistä maahanmuutto maista, joissa naisilla ei ole laillisia tai kulttuuriin perustuvia oikeuksia. Mitä avoimempi maa on maahanmuutolle tällaisista maista, sitä vaarallisemmat ovat seuraukset kantaväestön naissukupuolelle. Raiskaus on rikos, pahin mahdollinen sellainen yksityisyyttä, itsemääräämisoikeutta ja henkilökohtaista koskemattomuutta kohtaan. Laajamittainen ja hallitsematon maahanmuutto on perimmiltään levottomuutta herättävää, se tuhoaa arvoja ja murtaa luottamusta yhteisöön sekä sen sääntöihin. Pahoin pelkään, etteivät viimeaikaiset Oulun ja Helsingin tapaukset ole yksittäisiä tapahtumia, vaan odotettavissa oleva ilmentymä käynnissä olevasta ja kiihtyvästä kulttuurien  törmäyksestä.

(Kirjoitus löytyy myös blogistani: https://saarahuhtasaari.vuodatus.net/)

Lisää aiheesta:

Kuka raiskaa ja miksi? https://saarahuhtasaari.vuodatus.net/lue/2015/10/kuka-raiskaa-ja-miksi

Rikollisuus ei vähene vankeusrangaistuksia koventamalla. https://saarahuhtasaari.vuodatus.net/lue/2015/08/rikollisuus-ei-vahene-vankeusrangaistuksia-koventamalla

Rikosaallot seuraavat lämpöaaltoja. https://saarahuhtasaari.vuodatus.net/lue/2017/07/rikosaallot-seuraavat-lampoaaltoja

Lähteet:

Forskning & Framsteg (2013). Dramatisk ökning av antalet anmälda gruppvåldtäkter. Haettu: https://fof.se/artikel/dramatisk-okning-av-antalet-anmalda-gruppvaldtakter

Eurostat (2017). Violent sexual crimes recorded in the EU. Haettu: https://ec.europa.eu/eurostat/web/products-eurostat-news/-/EDN-20171123-…

Iltasanomat (2018). Iso selvitys ulkomaalaisten seksuaalirikollisuudesta – määrät, syyt, ratkaisukeinot. Haettu: https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005933247.html

Rebelcircus (2018). How rape is prosecuted in other cultures. Haettu https://www.rebelcircus.com/blog/how-rape-is-prosecuted-in-other-cultures/

TheTelegraph (2016). Cologne assault: Cultural difference is no excuse for rape. Haettu:https://www.telegraph.co.uk/news/worldnews/europe/germany/12087780/Cologne-assault-Cultural-difference-is-no-excuse-for-rape.html

Wikipedia. European migrant crisis 2015. Haettu: https://en.wikipedia.org/wiki/European_migrant_crisis#/media/File:Map_of_the_European_Migrant_Crisis_2015.png

Wikipedia. Sweden/immigration. Haettu: https://en.wikipedia.org/wiki/Sweden#Immigration

World (2017). In nine countries, rapists go free if they marry their victims: how bad laws fuel sexual violence epidemic. Haettu: https://www.scmp.com/news/world/article/2076388/nine-countries-rapists-go-free-if-they-marry-their-victims-how-bad-laws

Zimbroff, J. (2007). Cultural Differencies in Perceptions of and Responses to Sexual Harassment. Haettu: https://scholarship.law.duke.edu/cgi/viewcontent.cgi?article=1140&context=djglp

SaaraHuhtasaari
Sitoutumaton

Asioiden ravistelua sekä suoraa puhetta. Rakkaudella, rehellisyydellä ja rohkeudella.
https://www.saarahuhtasaari.com/

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu