Ihmismielen ihmettelyä Luonne on ihmisen kohtalo. (Herakleitos)

Äänestyskäyttäytyminen ja psykologia

“Äänestäjien älyllinen kapasiteetti toimii esteenä parhaan ehdokkaan valinnassa.“

Äänestämme usein samoja ehdokkaita asiaa sen kummemmin ajattelematta. Teemme asioita tietämättä todella, miksi niin teemme tai miksi jätämme tekemättä. Meillä ei valitettavasti ole niin paljon valtaa omiin ajatuksiimme ja käyttäytymiseemme kuin uskomme tai luulemme. Huomiomme kiinnittyy pääsääntöisesti johonkin tuttuun ja turvalliseen. Otamme vihjeitä ja saamme vaikutteita ympäristöstämme, sekä muista ihmisistä. Käyttäytymistämme, asenteitamme ja mielipiteitämme ohjaillaan erilaisten manipulointikeinojen kautta. Tiivistäen sanottuna olemme johdateltavissa.

Äänestyskäyttäytyminen ja psykologia.

On olemassa useita eri tekijöitä (ideologisia, kulttuurisia, sosiaalisia, historiallisia) ja psykologisia prosesseja jotka vaikuttavat ihmisten äänestyskäyttäytymiseen.

Ryhmäkäyttäytyminen

Sosiaalipsykologiassa tutkitaan paljon ihmisten tapaa käyttäytyä ryhmässä ja ryhmän vaikutusta yksilöön. On havaittu, että ryhmät vaikuttavat yksilöiden toimintaan,  uskomuksiin, mielipiteisiin ja asenteisiin. Ryhmissä jäsenet hakevat sosiaalista hyväksyntää muilta jäseniltä ja samanmieliset ihmiset vahvistavat toistensa näkökulmia. Ranskalaiset psykologit Serge Moscovic ja Marisa Zavallon tekivät kyselytutkimuksen mielipiteistä ja asenteista. Tutkimuksessa havaittiin, että ne ryhmät, joilla oli alustava yksimielisyys asiasta, muuttuivat äärimmäisemmiksi heidän mielipiteissään. Konsensus näytti aiheuttavan asenteiden muutosta äärimmäisemmäksi, lisäksi uskomus vahvistui epävarmojen mielipiteiden kohdalla. Meillä on taipumusta ajatella, että jos muutkin ihmiset ajattelevat näin, sen täytyy olla oikein. Ryhmät vaikuttavat meihin, myös yksin ollessamme. Äänestämme usein vallitsevan mielipiteen mukaisesti.

Ryhmäpaine ja ”Voittajan vankkurit”- ilmiö

”Voittajan vankkurit”-ilmiö on psykologinen ilmiö (englanniksi ”bandwagon effect”), jossa ihmiset haluavat olla voittajan puolella. Tässä ilmiössä äänestäjät siirtyvät todennäköisesti voittajan puolelle, koska he kokevat, että häviäjälle annettu ääni menee hukkaan.  Ja heitä, jotka ovat eri mieltä valtavirran kanssa, helposti painostetaan, heidän mielipiteitään pidetään epäsuosittuina, virheellisinä ja jopa merkityksettöminä. Tässä on kyse ryhmäpaineesta, jonka tarkoituksena on saada henkilön käyttäytyminen, ajattelu ja arvomaailma vastaamaan ryhmän odotuksia. Ryhmäpaineen alla vallitsee ajattelumuoto, että  ”kaikki muutkin tekevät (äänestävät) niin”. Bandwagon effect-ilmiötä ei kuitenkaan ole kyetty takuuvarmaksi osoittamaan. Eli kyseinen ilmiö ei välttämättä toimi joka tilanteessa.

”Underdog”-ilmiö

Toisin kuin ”Voittajan vankkurit”-ilmiössä, jossa ihmiset ovat voittajan puolella, niin ”Underdog”-ilmiössä henkilöillä on taipumus tukea ehdokasta, jonka odotetaan häviävän vaalit. Underdog-ilmiössä yleinen mielipide toimii itseään vastaan tai jopa heikentää itseään. Tutkimuksissa on käynyt ilmi, että mitä pienempi mahdollisuus henkilöllä on voittaa vaalit, sitä enemmän meillä on taipumusta luoda sekä henkilökohtaista että emotionaalista yhteyttä häviäjän ponnisteluihin, aivan kuin olisimme taistelemassa taistelua häviäjän kanssa. Psykologien mukaan pidämme häviäjistä, koska meillä on taipumus nähdä itsemme sellaisina. Altavastaajana oleminen symboloi meitä. Kun emme enää näe itseämme häviäjänä, vaihdamme luultavasti voittajan vankkureihin.

Lisäksi Underdog-ilmiössä meille annetaan mahdollisuus puuttua oletettuun vääryyteen ja epäoikeudenmukaisuuteen. Jos havaitsemme, että yhtä ehdokasta on kohdeltu epäoikeudenmukaisesti ja kaltoin, meillä on taipumus siirtyä puolustamaan häntä ja tasoittamaan epäoikeudenmukaisuutta. Psykologien mukaan koemme ja tunnemme empatiaa epäreilun kohtelun kohteeksi joutuneelle.

Olemme “sopuleita“

Kööpenhaminan ja Oslon yliopistossa tehtiin tutkimus ihmisten käyttäytymisestä Twitterissä. Tutkimuksessa analysoitiin Twitter-käyttäjien julkaistua dataa ja siihen liittyviä vallitsevia käyttäytymismuotoja. Tutkimuksen mukaan ihmiset seurasivat laumaa sopulin tavoin, lauman mukana mentiin ja laumassa vaikutettiin toinen toisiimme. Kiinnostuksen kohde tiettyyn asiaan syttyi ja sammui nopeasti, kunnes tuli taas uusi kiinnostava kohde, johon aktivoiduttiin uudestaan. Erilaisia trendejä seurattiin irrationaalisesti. Ihmiset halusivat olla kuten muutkin, ja he halusivat näyttää olevansa kiinnostunut samoista asioista. Äänestäjät kulkevat lauman mukana.

Valintateoria

Valintateorian kautta tutkitaan, miten päätökset tehdään. Elämme useiden vaihtoehtojen aikakautta. Valintojen tekeminen voi kuitenkin olla vaikeaa, koska se edustaa myös uhrauksia. Valitsemalla jotain tarkoittaa usein luopumista jostakin muusta.

Rationaalisen valinnan teoria. Sosiaalisen ja taloudellisen käyttäytymisen mallintaminen. Ihmiset valitsevat vaihtoehdon, joka maksimoi heidän etujaan ja tarjoaa heille suurimman hyödyn ja voiton. Ihmiset tekevät ensisijaisesti valintoja, jotka edistävät heidän omia etujaan. Luonnollisesti henkilö äänestää ehdokasta, joka ajaa henkilön omia etujaan.

“Priming”, pohjustaa. On havaittu, että henkilö tietoisesti valitsee myönteisen ja paremmalta näyttävän ja tuntuvan asian. Jos pohjustaminen on ollut riittävän tehokas, niin ihmisillä on positiivisia ennakkoluuloja asiasta. Frederic Brochet teki tutkimuksen, jossa oli mukana 50 osallistuvaa viininvalmistusalan opiskelijaa. Hän pyysi opiskelijoista arvioimaan kaksi pulloa punaviiniä, kertoen, että yksi oli kallis ja yksi oli halpa. Todellisuudessa molemmat pullot oli täytetty samalla halvalla viinillä. Opiskelijat kuvasivat, mitä he luulivat kalliiksi viiniksi “sävykkääksi” ja “pyöreäksi” kun taas halpa viini kuvailtiin “huonoksi” ja “laimeaksi”. Sama ilmiö havaittiin hollantilaisessa tutkimuksessa, jossa osallistujille kerrottiin, että he katselivat sekä teräväpiirtokuvaa että standardikuvaa, vaikka molemmissa tapauksissa kyseessä oli standardikuva, mutta osallistujat kokivat; että teräväpiirtokuva oli parempi kuin vakiokuva. Äänestäjät valitsevat todennäköisemmin sen ehdokkaan, joka on tehnyt parhaimman pohjustuksen. Kyseinen ehdokas koetaan positiivisena.

Ennakkoasenteet ja ennakkoluulot

Olemme alttiita lukuisille alitajuisille harhoille, ennakkoluuloille, ennakkoasenteille, ja stereotypioille. Näillä ei ole mitään tekemistä logiikan kanssa ja mitkään todelliset näytöt tai realiteetit eivät tue näitä. Ennakkoluulot aiheuttavat harhaa, ja nämä harhat vaikuttavat siihen, miten toimimme ja miten äänestämme. On olemassa erilaisia kognitiivisia ennakkoluuloja, jotka vaikuttavat tiedostamattomasti siihen, miten teemme päätöksiä.  Meillä on tapana muodostaa mielipiteemme ensimmäisen saavamme tiedon perusteella. Myös sanojen käyttö vaikuttaa ennakkoluuloihimme, joko vaimentavasti tai korostaen. Ihmiset eivät myöskään halua kuulla asioista, joita he eivät koe mielekkäinä tai joista he eivät ole kiinnostuneita. Epämiellyttävät faktat, todistettavissa olevat tosiasiat, eivät yleensä vetoa meihin, jos ne eivät tue luontaisia ennakkoluulojamme. Emme myöskään halua menettää tai “missata” asioita eli pidämme vanhoista asioista kiinni. Ja lopuksi ihmiset mieluummin valitsevat tutun ja turvallisen vaihtoehdon kuin uuden. Uuteen vaihtoehtoon sisältyy aina riski. Ennakkoasenteemme selittää osaksi sen, miksi äänestämme lähes aina samoja henkilöitä ja puolueita valtaan.

Valitseminen on vaikeaa, päätösten tekeminen aiheuttaa henkistä ylikuormitusta. Mitä enemmän teemme valintoja sitä enemmän aivomme kuormittuvat. Mitä enemmän teemme päätöksiä päivän aikana, aivojemme kapasiteetti pienenee. Kun tulemme väsyneiksi, alamme tehdä päätöksiä enemmänkin impulsiivisesti tarkan harkinnan sijasta. Mitä enemmän päätöksiä joudumme tekemään, olipa ne sitten yksinkertaisia tai monimutkaisia, olemme altistuneessa tilassa ja sitä vähemmän meillä on henkistä energiaa ja tahdonvoimaa tehdä järkeviä valintoja.

Manipulointi

Jokapäiväisessä elämässä ja erityisesti vaalien alla erilaiset manipulointi muodot ovat vallitsevia. Manipulaatio on negatiivinen sosiaalipsykologinen ilmiö, joka tapahtuu usein verbaalisten keinojen avulla. Yksi yleisimmistä manipulointi keinoista tapahtuu juuri kielimanipuloinnin kautta. Kielimanipuloinnilla pyritään konkreettisesti muuttamaan kuuntelijan toimintaa, uskomuksia sekä käsityksiä. Nykyisessä tietotulvassa on vaikea nähdä metsää puilta, “järjestelmä” tuntee meidät ja pyrkii ohjailemaan meitä haluamaansa suuntaan, se tunnistaa “pehmeät” kohtamme ja sen vuoksi se pystyy myös manipuloimaan meitä. Meille tarjotut uutiset, ohjelmat ja mainokset ovat median tarkoin valitsemia, niitä ei ole valittu sen vuoksi, mitä me haluaisimme katsoa ja kuulla, vaan ne on valittu sen vuoksi, mitä meidän halutaan katsovan ja kuulevan median omien tarkoitusperien mukaisesti. Media ohjaa meitä kertoen meille mitä ja miten meidän tulisi ajatella. Annettu informaatio manipuloi meitä ajattelemaan tietyllä tavalla. Useimmat meistä ovat haluttomia käyttämään kognitiivisia resurssejamme kyseenalaistamaan asioita ja tätä käytetään hyväksemme. Käyttäytymistämme, asenteitamme ja mielipiteitämme ohjaillaan jatkuvasti, yleensä huomaamattomasti ja meiltä tiedostamatta.

Meitä myös johdatellaan, vetoamalla tunteisiimme, kuten myötätuntoon, solidaarisuuteen tai pelon tunteeseen. Henkilöitä voidaan myös syyllistää. Pelon kautta vetoaminen on ehkä yksi tehokkaimmista manipulointi tekniikoista. Pelkäävä ihminen ei ajattele rationaalisesti. Toinen lähes yhtä voimakas keino on syyllistäminen; jos saadaan joku tuntemaan itsensä syylliseksi jostakin, hän yrittää korvat sen tavalla tai toisella. Vaaleissa puolueet usein lietsovat pelkoa ja syyllistävät äänestäjiä äänestämällä tietyllä tavalla keinoja kaihtamatta.

Äänestäjien älyllinen kapasiteetti toimii esteenä parhaan ehdokkaan valinnassa.  

“Keskinkertaiset ihmiset tuomitsevat tavallisesti kaiken, mikä menee heidän käsityskykynsä yli.” -La Rochefoucauld

Dunning-Kruger-ilmiö

Ilmiössä on kyse kognitiivisesta vinoumasta, ns. “ylivertaisuusvinoumasta”, jossa ihmisillä on kyky sokeasti yliarvioida älyllistä kapasiteettiaan samalla kun he aliarvioivat muiden heitä jopa älykkäämpien henkilöiden älyllistä kapasiteettia. Tutkimuksessa ihmiset arvioivat suorituksensa yleensä keskiarvon yläpuolelle, myös ne jotka olivat asteikon häntäpäässä. Ihmiset eivät siis ainoastaan olleet sokeita omille suorituksilleen, vaan myös toisten kompetensseille, ja jos he eivät pysty arvioimaan omaa pätevyyttään tai omia puutteitaan, eivät he myöskään näe muiden puutteita tai pätevyyksiä. Saksalainen sosiologi Mato Nagel loi matemaattisen vaalimallin käyttäen hyväksi Dunningin tutkimusta. Malli havainnollisti, että äänestäjillä ei ole kompetenttia tunnistaa itseään älykkäämpiä kandidaatteja. Kansa valitsee vain harvoin parhaimman ja asiantuntevimman ehdokkaan. Jos äänestäjällä ei esimerkiksi ole riittävää tietotaitoa terveydenhuollosta ja siihen liittyvistä koukeroista, on hänen hyvin vaikea löytää ehdokas, jolla kyseistä osaamista löytyisi, tämän takia keskinkertainen ehdokas vetää pidemmän korren. Ihmisille yksinkertaisesti on vaikeaa omaksua liian älykkäitä visioita, koska suurimmalla osalla meistä ei ole riittävästi yleissivistystä kyseisen vision tunnistamiseen.

Lisäksi on havaittu, että vähemmän älykkäät ihmiset ovat tavallisesti uskomattoman itsevarmoja asiastaan verrattuna oikeasti älykkäisiin ihmiseen, jotka sitä vastoin eivät niinkään ole. Itsearviointi on hyödyllinen metakognitiivinen taito, mutta se vaatii älykkyyttä; jos et ole riittävän älykäs, et pidä itseäsi puutteellisena tai tietämättömänä, koska teknisesti sinulla ei ole kykyä tehdä niin. Eli jos haluat todella itsevarman henkilön edustamaan poliittista puoluetta, oikeasti älykäs henkilö olisi huono valinta. Mutta tämä itsevarman, ei niin älykkään henkilön valinta voi myöhemmin kostautua, koska kun itsevarman henkilön todistetaan olevan väärässä tai hänen jäädessään kiinni valehtelusta, heitä pidetään enemmän epäluotettavina kuin epävarmoja henkilöitä.

Negatiivisuusvinouma

Psykologien mukaan meillä on taipumus kiinnittää huomiota etupäässä negatiivisiin asioihin positiivisten asioiden jäädessä taka-alalle. Tämä ilmiö on ihmisluonnon universaalinen piirre, negatiiviset tapahtumat yksinkertaisesti herättävät enemmän kiinnostusta. Evoluutioteoria selittää tätä ilmiötä eloonjäämisenä, koska negatiivisilla tilanteilla ja tapahtumilla on yleensä vakavampia seurauksia verrattuna positiivisiin. Nebraskan yliopistossa tutkijat John Hibbing ja Kevin Smith löysivät yksilöiden välillä biologiaan pohjautuvia eroja siinä, kuinka voimakkaasti he reagoivat negatiivisiin asioihin. Tutkimuksessa kävi ilmi, että biologisesti voimakkaammin negatiivisiin asioihin suhtautuvat ihmiset ovat muita todennäköisemmin skeptisempiä uusia toimintatapoja kohtaan. He ovat parempia riskin ja vaaran tunnistamisessa, ja heille asiat kuten turvallisuus, takuu, ja traditiot ovat ensi sijalla. Tutkimuksessa havaittiin, että negatiivisuusvinouma näyttäisi ennustavan ihmisten asenteita muun muassa maahanmuuttoon liittyviin riskeihin ja muihin havaittuihin uhkiin, ja on havaittu, että negatiiviset ihmiset äänestävät usein maahanmuuttokielteisiä puolueita.

Parkinsonin triviaalisuuden laki

Ihmiset käyttävät suhteettoman paljon enemmän aikaa ja näkevät enemmän vaivaa triviaaliasioihin, joita he olettavat ymmärtävänsä, verrattuna monimutkaisiin asioihin, joita he eivät ymmärrä. Ihmiset usein hylkäävät intellektuellit ja monimutkaiset aiheet, koska heillä ei ehkä ole kokemuksia tai tarpeeksi tietoa aiheesta tai kokevat asian liian pelottavaksi, että he haluaisivat sitoutua siihen, koska sitoutuminen menestyksekkäästi asiaan vaatii paljon aikaa ja vaivaa. Kun taas pinnalliset, joutavat, mitättömät asiat, tarjoavat paljon enemmän mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa. Jos joku tietotyyppi alkaa puhumaan isoilla vaikeasti ymmärrettävillä sanoilla ja asioilla, kuten esimerkiksi korkokannoista ja Sote-uudistuksesta, niin nämä vaikeasti ymmärrettävät aiheet ajavat pois henkilöitä, jotka eivät ole joko seuranneet tai eivät ole perillä kyseisistä asioista. Monelle äänestäjälle riittää se, että löytyy joku ehdokas, joka esiintyy itsevarmasti ja tarjoaa jonkun yksinkertaisen ratkaisun monimutkaiselle ongelmalle. Suurin osa äänestäjistä ei jaksa käyttää kognitiivisia voimavarojaan tai ylikuormittaa aivojaan ja tämän vuoksi yksinkertainen ratkaisu on äänestäjille paljon houkuttelevampi ratkaisu kuin monimutkaiseen asiaan perehtyminen. 

Tuttu ja turvallinen

Tutkimukset ovat osoittaneet, että olemme kiinnostuneita ja huomiomme kiinnittyy kaikkeen siihen, mikä on meille tuttua ja turvallista. Tämä on alitajuinen prosessi, jota emme tiedosta, ja emmekä myöskään ole tietoisia valintamme tekemisestä. Tämä pätee myös äänestyskäyttäytymisessä, meitä kiinnostaa ehdokas, joka on tuttu ihminen tai tutunoloinen ihminen, koska pidämme häntä turvallisina. Tämä ei ainoastaan koske ihmisiä, jotka olemme fyysisesti tavanneet, vaan tämä liittyy myös sellaisiin ihmisiin, jotka näyttävät tutulta tai käyttäytyvät tavoilla, jotka ovat tuttuja meille. Myös sellaisissa tilanteissa, joissa henkilön käytös on loukkaavaa tai väheksyvää, niin niille henkilöille, jotka ovat kasvaneet huonoissa olosuhteissa, kokevat kaltoinkohtelun kotoisana, tämä johtuu siitä, että meidän alitajuinen mielemme on sidoksissa menneisyytemme kanssa. Ihmiset haluavat tuntea yhteenkuuluvuutta ja he haluavat äänestää henkilöitä, joiden kanssa heillä on jotakin yhteistä. Lisäksi toistuva altistuminen tietyille ehdokkaille tuo heitä tutuksi ja samalla lisää heidän vetovoimaansa.

Suosittu

Luotamme signaaleihin, kuten suosioon, jos kaikki muutkin äänestävät henkilöä “x”, niin järkeilemme, että henkilön “x” on oltava hyvä ja kelvollinen ehdokas (ks. myös kohta “voittajan vankkurit”).

Luottamus herättää luottamusta

Useissa tutkimuksissa on osoitettu, että luotettavat ja uskottavat ihmiset ovat vakuuttavampia. Sama ilmiö on havaittu oikeussalissa, luottavainen olemus on tuomarille paljon vakuuttavampi kuin hermostunut ja epäröivä. Poliitikot ovat selvästi tietoisia tästä, ja sen takia he yrittävät näyttää luotettavilta, koska luottamus on tärkeää politiikassa.

Kriteerinä ulkonäkö

Kun äänestämme jotakin henkilöä, ehdokkaan ulkonäöllä on merkitystä, erityisesti henkilön pituudella, esimerkiksi Yhdysvalloissa presidentin vaaleissa on yleensä parhaiten pärjännyt ehdokkaista se, kuka on pisin. Äänestäjien mielestä pitkät ihmiset ovat parempia johtamaan. Uusimman tutkimuksen mukaan myös pituus ja poliittisella suuntautumisella on yhteyttä toistensa kanssa. Mitä pidempi henkilö on sitä todennäköisemmin hän kannattaa konservatiivista puoluetta ja antaa äänensä heille.

Lopuksi

Äänestyskäyttäytyminen on harvoin suoraviivaista. Usein äänestämme tietämättä todella, mistä äänestimme tai ketä äänestimme. Äänestyskäyttäytymiseemme vaikuttavat lukuisat tekijät ja psykologiset prosessit. Lisäksi älyllinen kapasiteettimme toimii esteenä parhaan ehdokkaan valinnassa, koska useimmat meistä ovat haluttomia käyttämään kognitiivisia resurssejamme kyseenalaistamaan asioita, eikä meillä ei myöskään ole kompetenssia tunnistaa itseämme älykkäämpiä kandidaatteja. James Baldwik toteaakin, että “keksinkertaisuus ei kysele mitään”. Demokraattiset vaalit tuottavat yleisesti keskinkertaista johtajuutta ja politiikkaa. Suomessa seuraaviin vaaleihin on noin puoli vuotta aikaa, nähtäväksi jää äänestävätkö ihmiset taas samoja ehdokkaita valtaan. Fakta on kuitenkin se, että mikään ei muutu, jos mikään ei muutu (“Nothing changes if nothing changes”).

 

Blogin kirjoittaja on varsin tietoinen keskinkertaisuudestaan.

 

 (Blogikirjoitus löytyy myös blogistani: https://saarahuhtasaari.vuodatus.net/)

Lisää aiheesta:

https://saarahuhtasaari.vuodatus.net/lue/2018/01/gallupit-psykologia-ja-manipulointi

https://saarahuhtasaari.vuodatus.net/lue/2018/07/kielen-manipulointi

https://saarahuhtasaari.vuodatus.net/lue/2018/04/media-ja-valehtelu

Lähteet & liitteet

DailyMail (2012). Is this the reason democracy can’t work? Study find humans are too dumb to pick the right person to lead us. Haettu: https://www.dailymail.co.uk/news/article-2108341/Is-reason-democracy-work-Study-humans-dumb-pick-right-person-lead-us.html

Goldschmied, N. (2005). The underdog effect: Definition, limitations, and motivations. why do we support those at a competitive disadvantage? University of South Florida Haettu: http://scholarcommons.usf.edu/cgi/viewcontent.cgi?article=3898&context=etd

TheGuardian (2015). Democracy v psychology. Why people keep electing idiots. Haettu:https://www.theguardian.com/science/brain-flapping/2015/apr/02/democracy-psychology-idiots-election

TheGuardian (2011). Voters view tall people as better suited for leadership. Haettu: https://www.theguardian.com/science/2011/oct/18/voters-tall-politicians-leadership

Hubspot. The Psychology of Choice. Haettu: https://blog.hubspot.com/sales/the-psychology-of-choice

Kim & Allison & Eylon & Goethals & Markus & Hindle & mcGuire (2008). Rooting for (and then Abandoning) the Underdog. Journal of Applied Social Psychology. Volume 38, issue 10. Pages 2550-2573. Haettu: http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1559-1816.2008.00403.x/full

Moscovici, S., & Zavalloni, M. (1969). The group as a polarizer of attitudes. Journal of Personality and Social Psychology, 12(2), 125-135. Haettu: http://psycnet.apa.org/record/1969-12889-001

PsychologyToday (2012). It’s weird, candidate height matters in elections. Haettu:https://www.psychologytoday.com/us/blog/caveman-politics/201210/it-s-weird-candidate-height-matters-in-elections

PsychologyToday (2017). The bandwagon effect. Haettu: https://www.psychologytoday.com/blog/stronger-the-broken-places/201708/the-bandwagon-effect

PsychologyToday (2013). The Familiarity Principle Attraction. Haettu: https://www.psychologytoday.com/us/blog/sense-and-sensitivity/201302/the-familiarity-principle-attraction

PsychologyToday (2017). The Science behind why people follow the Crowd. Haettu: https://www.psychologytoday.com/us/blog/after-service/201705/the-science-behind-why-people-follow-the-crowd

ScienceDaily (2016). Hey tall Guy. What’s the politics like up there? Haettu: https://www.sciencedaily.com/releases/2016/08/160816084746.htm

Suomenkuvalehti (2015). Tutkimus: Negatiivinen ihminen äänestää maahanmuuttokielteisiä. Haettu: https://suomenkuvalehti.fi/jutut/tiede/tutkimus-negatiivinen-ihminen-aanestaa-maahanmuuttokielteisia/

Vandello, J.A. & Goldschmied, N. & Richards, D.A.R. (2007). The Appeal of the Underdog. SageJournals. Haettu: http://journals.sagepub.com/doi/abs/10.1177/0146167207307488

Wikipedia. Dunning-Kruger Effect. Haettu: https://en.wikipedia.org/wiki/Dunning%E2%80%93Kruger_effect

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (23 kommenttia)

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Tuosta on olemassa vastakkainen esimerkki. Vihreillä on parhaat taistolaisopit, joihin kuuluu kannatuksen keskittäminen. Niinpä Sinnemäen piti olla varteenotettava pormestariehdokas. Vapaavuori sai kakkien aikojen äänivyöryn. Arviolta puolet niistä äänistä tuli siksi, että äänestettiin Sinnemäkeä vastaan. No, olihan se ryhmäkäyttäytymistä.

Joku sanoisi, että Trumpista tuli USA:n pressa, koska Clinton...

Esitetyissä teorioissa hyvittavinta oli, että poliitikon älykkyys olisi merkittävää äänestäjälle. Älykäs poliitikko saattaa olla hyvin merkittävä riski. Ryhmäkurimaisteri on se tyypillisin haettava.

Käyttäjän SaaraHuhtasaari kuva
Saara Huhtasaari

Kaikki on mahdollista äänestystilanteessa, äänestystulosta on lähes mahdotonta ennalta tietää, niin monet eri tekijät vaikuttavat asiaan. Mitä tulee älykkyyteen, niin emme yleensä kykene valitsemaan meitä älykkäämpiä ehdokkaita.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Riittävän älykkäät eivät ryhdy ehdokkaiksi. Einsteinia pyydettiin Israelin presidentiksi, hän kieltäytyi. Minä en vieläkään oikein ymmärrä, mistä aikadilataatio johtuu.

Dummokratia=tyhmät äänestävät tyhmiä.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Mahdollista.

Kun tietää minkälaista sontaa on vaikka poliisin työ kaikkien juoppojen vahtimisessa ja v*ttuilussa tai mitä kaikkea kritiikkiä pitää kansanedustajan sietää, kyse voi olla enemmän kutsumuksesta kuin älykkyydestä ja se voi olla hyvinkin vahva kutsumus.

On siis mahdollista, että älykkäämpiä ehdokkaita ei ole tarjolla vaalipiirissä.

Tämä tuli mieleen, jaksaa aina hymyilyttää: https://www.youtube.com/watch?v=SEsUAcyw5Qw

Käyttäjän allsynergy kuva
Rami Ovaskainen

"Joku sanoisi, että Trumpista tuli USA:n pressa, koska Clinton..."

Monikin jenkeissä sanoisi. Katselin äänestäjiä, joita haastateltiin, ja kun monilta naisilta kysyttiin eikö nyt olisi juuri aika äänestää naista (Clintonia), niin monet reagoivat todella voimakkaasti... lievästi sanoen. Ja he olivat Clintonia vastaan. En sinällään kyllä käsitä miksi pitäisi äänestää esim. sukupuolen perusteella (tai käsitän lasikattojen rikkomiset sun muut selitykset... ehkä ne ovat sitten perusteet joillekin valita ehdokas, vaikkeivat häntä muutoin valitsisikaan).

Mutta monella todellakin oli tunne että kuka tahansa, paitsi Clinton (syiden selittelyyn menisikin aikaa). Suomessa ei täysin ymmärretä kuinka paljon Clintoniakin siellä vihataan.

Tosin Clinton ei selitä sitä miten Trump marssi republikaanien vaalit voitosta voittoon. Liittynee siihen miksi Sanders oli voittaa Clintonin eli kummassakin puolueessa oli voimakasta halua muutokseen. Selvästikään Obaman "change" ei ollut useimmille riittävä tai jopa pettymys.

----
Blogistin kirjoitus on varsin hyvä ja opettavainenkin.

Käyttäjän SaaraHuhtasaari kuva
Saara Huhtasaari

Ihmiset ovat laskelmoivia. Taktiikkaa "äänestää jotakin vastaan" on usein käytetty erilaisissa äänestystilanteissa.

Kiva kuulla, että pidit blogistani, kiitos.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Venäjällä joskus takavuosina saattoi vaaleissa antaa vastaääniä.

Käyttäjän SaaraHuhtasaari kuva
Saara Huhtasaari Vastaus kommenttiin #7

Siellä oli sitten äänien antaminen viety vähän pidemmälle..

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Eikös natsi-Saksan johtajia testattu sodan jälkeen, ja he olivat erittäin älykkäitä?

Henkilökohtaisesti tunnen suurta vastenmielisyyttä äänestämistä kohtaan, se tuntuu osallistumiselta dummokratiaan.

Käyttäjän allsynergy kuva
Rami Ovaskainen

Niin on monesti mainittu. En nyt jaksa muuta kuin googlettaa ekan sopivan linkin tuohon:
https://www.quora.com/How-accurate-were-the-IQ-sco...

Älykkyys ei tietenkään kerro sitä, miten älykkäät ihmiset älykkyytensä käyttävät.

Äänestäminen on yksittäiselle ihmiselle melko huono keino saada ääntään kuuluville. Mutta se antaa ainakin mahdollisuuden poliittiselle vaikuttamiselle (noh, ainakin illuusio vaikuttamisesta säilyy) ellei sitten itse halua lähteä poliittiseen hullunmyllyyn. Huonompia järjestelmiä on pilvin pimein diktatuureista teokratiaan...

Käyttäjän SaaraHuhtasaari kuva
Saara Huhtasaari

Vain äänestämällä voi vaikuttaa, mutta koen äänestämisen välillä aika turhauttavana. Diktatuurin etuna on se, että se estää huonompien ehdokkaiden valinnan, mutta muita hyviä puolia ei sitten juurikaan löydy. Demokratia on kuitenkin aina parempi vaihtoehto kuin diktatuuri.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #11

"Vain äänestämällä voi vaikuttaa, mutta koen äänestämisen välillä aika turhauttavana."

Äänestyksillä äänestäminen on vain yksi keino äänestää.

Markkintaloudessa rahoillaan äänestäminen on hyvinkin usein tehokkaampaa. Eli vaikka oma ostokäyttäytyminen tai sijoittaminen.

Kansalaisilla pitäisikin olla riittävästi rahaa käytettävissä vaikuttaakseen yhteiskunnassa.

Islamilaisesta maailmasta löytyy myös eräs nerous liittyen tähän: Osa veroista mitä maksaa yhteiseen hyvään, saa kansalainen itse päättää mihin käytetään.

Tämä on neroutta.

"Diktatuurin etuna on se, että se estää huonompien ehdokkaiden valinnan, mutta muita hyviä puolia ei sitten juurikaan löydy. Demokratia on kuitenkin aina parempi vaihtoehto kuin diktatuuri."

Diktatuuri voi itseasiassa olla erittäin tehokas jos johtaja on pätevä. Maailmanhistoria tietää paljon diktaattoreita jotka nostaneet maansa mahdiksi ja ihmisille hyvää.

Mutta jos se johtaja ei ole pätevä niin lopputulos on karmea. Demokratian idea on se, että kukaan pölhö ei pääse aiheuttamaan liian pahaa tuhoa. Sivuvaikutuksena se sitten on aika hidas ja kankea systeemi mutta vähemmän katastrofaalisia mokia kun toiminta on läpinäkyvää.

Demokratiaa ei tarvitse siis pitää yhtenä totuutena vaan pitää voida keskustella voiko tämän keskeisiä, hyviä asioita pitää ja optimoida muuten sitä toimintaa. Näkisin niin, että toimintaa voisi optimoida prosesseissa, itse demokratian perusmallia muuttamatta.

Käyttäjän SaaraHuhtasaari kuva
Saara Huhtasaari Vastaus kommenttiin #14

Kannatan ehdotustasi, demokratian toimivuutta voisi tosiaan parantaa optimoimalla sen toimintaan. Yhtä totuutta on vain harvoin olemassa.

Käyttäjän allsynergy kuva
Rami Ovaskainen

"
Monelle äänestäjälle riittää se, että löytyy joku ehdokas, joka esiintyy itsevarmasti ja tarjoaa jonkun yksinkertaisen ratkaisun monimutkaiselle ongelmalle. Suurin osa äänestäjistä ei jaksa käyttää kognitiivisia voimavarojaan tai ylikuormittaa aivojaan ja tämän vuoksi yksinkertainen ratkaisu on äänestäjille paljon houkuttelevampi ratkaisu kuin monimutkaiseen asiaan perehtyminen.
"

Hmmm... eli paras vaihtoehto olisi henkilö, joka osaa selvittää monimutkaisia ongelmia, mutta osaa kansalaisille esittää asian myös hyvin yksinkertaisesti (jopa kärjistetyn yksinkertaisesti samalla uhaten näyttävänsä jopa tyhmältä, mutta se mediapeli toimii, koska houkuttaa useampia äänestäjiä kuin mitä karkoittaa).

Eli esiintyy hyvin itsevarmasti ja esittää yksinkertaiselta kuulostavia vaihtoehtoja, vaikka pystyykin esittämään asiat tarvittaessa paljon seikkaperäisemmin. Käsittääkseni monikin poliitikko toimii noin. Ei pitäisi olla ylivoimaisia ongelmia älykkäänkin poliitikon yksinkertaistaa monimutkaisia ongelmia hyvin tietäen että sillä saa parhaiten ääniä... taktiikkanahan tuo on varsin tehokas.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

"Hmmm... eli paras vaihtoehto olisi henkilö, joka osaa selvittää monimutkaisia ongelmia, mutta osaa kansalaisille esittää asian myös hyvin yksinkertaisesti (jopa kärjistetyn yksinkertaisesti samalla uhaten näyttävänsä jopa tyhmältä, mutta se mediapeli toimii, koska houkuttaa useampia äänestäjiä kuin mitä karkoittaa)."

Jos henkilö osaa selittää monimutkaisen asian yksinkertaisesti, silloin se myös ymmärtää sen. Ehkä siksi sitä Einsteiniäkin haluttu johtajaksi kun osasi selittää sen suhteellisuusteorian yksinkertaisilla ajatusleikeillä.

Tuo on hyvä mittari arvioida ehdokkaita.

En välttämättä pidä pahana jos ehdokas sanoo jostain asiasta "en tiedä varmuudella kun en ole perehtynyt, ihminen joka ei tiedä kaikesta kaikkea mutta voin opetella kun asia tulee ajankohtaiseksi minulle".

Käyttäjän allsynergy kuva
Rami Ovaskainen

"En välttämättä pidä pahana jos ehdokas sanoo jostain asiasta "en tiedä varmuudella kun en ole perehtynyt
"
****************************
Tietenkin tuo on rehellinen ja järkevä tapa esittää kantansa (eli "en tiedä, mutta otan selvää"..... REHELLISTÄ... miten yllättävää), mutta nykyajan politiikassa perin harvinainen.

Vallitsevana tyylinä epämieluisassa kysymyksessä jo vuosikausia on ollut tanssahdella ympäri aihetta ja ajautua aiheen ulkopuolellekin lopulta vastaamatta kysymykseen mitenkään. Mutta se kelpaa, koska on höpöillyt ja söpöillyt aiheen ulkopuolella jo niin paljon että alkuperäinen kysymys on jo useimmilta unohtunut, eikä myöskään "tanssahtelutekniikkaan" tottunut haastattelija/juontaja/whatever enää jaksa aiheeseen tuon enempää syventyä tietäen sen olevan luokkaa pointless/mitään-hyötyä-tuovaa.

Nuo ehdokkaiden kantojen esilletuomiset voisi tehdä reilusti kovemminkin mikäli haastattelijat olisivat melko armottomia. Mikäli niin siis haluttaisiin. Nyt ei vaadi lahjakkaimmilla kuin viikon harjoittelun että ehdokas oppii tanssahtelemaan kysymyksien ympäri vastaamatta oikeastaan mihinkään.

Toisaalta liian armottomat kyselyt poistaisivat "lempeämpiä" (usein muuten asiakysymyksissä pirun taitavia) ehdokkaita joukosta, mutta toisista syistä kuin osaamattomuuttaan........., joten sekään ei välttämättä ole kiva vaihtoehto. Olettaisin armottomien kysymyksien kohdistamisen vain ns. "väistely/tanssahtelu kysymyksiin" olevan helpommin sanottu kuin tehty. Mikäli sama railakas tyyli jatkuisi muutoinkin, voisi moni tietäväinen (mutta verbaalisiin mittelöihin vähemmän varusteltu) joutua hankaluuksiin.

Käyttäjän LasseHietanen kuva
Lasse Hietanen

Hei. Kiitos Saara. Pidin. Sinua ja rakkaitasi Siunaten. Lasse.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Poikkeuksellisen hyvä blogi. Herätti ajatuksia keskustelussa vaikka asiat olikin tuttuja, kiitos.

Käyttäjän SaaraHuhtasaari kuva
Saara Huhtasaari

#12, 16 Kiitos Lasse ja Matti! Blogi on onnistunut, jos se herättää ajatuksia!

Käyttäjän LasseHietanen kuva
Lasse Hietanen

Hei. Kiitos ja tsemppiä. Lasse.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Tämä blogaus tuli kuin tilauksesta. Juuri tänään ihmettelin toisessa blogissa, miksi Halla-aho älykkäänä henkilönä lähtee mukaan päättömyyksiin, sen sijaan että rakentaisi itsestään täyspäisen kuvan. Ilmeisesti kyse on suunnitelmallisesta työstä jonkinlaisen hyväksyttävyyden ja kansanomaisuuden rakentamiseksi, koska:

...äänestäjillä ei ole kompeten[ss]ia tunnistaa itseään älykkäämpiä kandidaatteja. Kansa valitsee vain harvoin parhaimman ja asiantuntevimman ehdokkaan.

Kiitos, oppia ikä kaikki.

Käyttäjän allsynergy kuva
Rami Ovaskainen

"...äänestäjillä ei ole kompeten[ss]ia tunnistaa itseään älykkäämpiä kandidaatteja. Kansa valitsee vain harvoin parhaimman ja asiantuntevimman ehdokkaan.

Kiitos, oppia ikä kaikki.

"

---- ---- ¤¤¤¤¤ ¤¤¤¤¤

No ei kaikkia tuloksia kannata suoraan uskoa. Eikä tuossa sinällään ole mitään uutta, mitä ei olisi aikaisemmin tullut kuultua. Tarvittaisiin enemmän tukevia tuloksia vielä, mutta ovat nuo ehkä suuntaa antavia. Olisi tietenkin poliittinen itsemurha todeta joidenkin tutkimusten tapaan tuollaisia ("ikäviä asioita") äänestäjistä, joilta haluaa ääniä. Eli olemme helposti manipuloitavissa ( kuten useimmat varmasti olemmekin ... mutta ei sen kuuleminen ole kivaa, vaikkakin opettavaa mikäli asiaan perehtyy ).

En kyllä ole vaivautunut perehtymään uuteen Halla-ahoon jotenkin liittyvään uutiseen. Ilmeisesti tuo Huhtasaareen liittyvä.... mitä siinäkin sitten on. Pitäisi kai taas lukea kaikkien eri näkökulmat ja muodostaa oma kanta, mutta katsoopa nyt jaksaako.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Tilasto kuin tilasto ja otanta kuin otanta, niin ainakin minulla on taipumus tarkistaa mihin ryhmään itse kuulu(isi)n.

Eduskuntavaaleissa v. 2015 marssin tuntia ennen vaalihuoneiston sulkeutumista antamaan ääneni persuille. Osittain siksi että Timo Soinin karisma muodosti bandwagon-ilmiön, toisaalta junttipuolueen underdog-aseman vuoksi.

Oli ilo todeta, että nimenomaan varsinaisen vaalipäivän noste rakensi perussuomalaisille kakkosjytkyn, koska sen päivän äänten osalta persut olivat suosituin puolue! En todellakaan ollut yksin näkemyksineni, ja samalla tunsin antaneeni lähes sen ratkaisevan äänen.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset