Ihmismielen ihmettelyä Luonne on ihmisen kohtalo. (Herakleitos)

Valehtelu; äidinkieli versus vieras kieli

Valehteleminen vieraalla kielellä on helpompaa

Viimeaikaiset tutkimukset ovat paljastaneet merkittäviä vuorovaikutussuhteita kielen ja tunteiden välillä. Kielellä on vahva suhde ajatukseen. Kieli laukaisee ajatuksen. Orwellin mukaan kielen ja ajatuksen suhde on kaksisuuntainen tie, ajatus voi vahingoittaa kieltä ja kieli voi vahingoittaa ajattelua. Kieli on epäilemättä yksi ihmisen mielen hienoimmista ja voimakkaimmista tuotteista. Käsitystä, että kieli olisi kokonaan irti ajatuksesta pidetään “reductio ad absurdum“ eli järjettömänä.

Jäsennämme maailmaa kielen kautta. Kieli ohjaa ihmisen näkemään ja tulkitsemaan maailmaa, sen myötä on kehittynyt symbolinen ajattelu, kirjoitustaito ja koko sivistynyt kulttuurimme. Kieli on uniikki sosiaalisen viestinnän väline. Kommunikoimme, keskustelemme, ja myös valehtelemme kielen avulla. Luulisi, että valhe pysyy valheena ja tosiasia pysyy tosiasiana, sanotaan se sitten millä kielellä tahansa. Mutta tutkimukset viittaavat siihen, että totuuden käsitys on venyvä, kun sitä tarkastellaan eri kielten ja kulttuuriperimien kautta. Kieli ja kulttuuriperimä voi vaikuttaa totuuteen jopa niin paljon, että ne henkilöt, jotka ovat kaksikielisiä tai monikielisiä, voivat hyväksyä tosiasian jollakin heidän kielellään ja kieltää sen jollakin toisella kielellä.

Kieli ja aivot

Puheen ja kielen suhde on monimutkainen. Tutkittaessa puheen ja kielen aivomekanismeja tulee tämä monisyisyys ottaa huomioon. Toistaiseksi tähän päivään mennessä ei ole juurikaan löydetty tarkkoja yksityiskohtaisia todisteita ihmisen aivojen kielikohtaisista alueista. Kielellisen tiedonkäsittelyn kannalta kriittiset vasemman aivopuoliskon aivorakenteet ovat laajempia kuin pelkästään Brocan ja Wernicken alueet ja näiden kielialueiden sisällä on toiminnallista erikoistumista. Näyttäisi myös siltä, että oikea aivopuolisko olisi tärkeä kielen käytön eli pragmatiikan kannalta. Lisäksi kielen käsittelyyn osallistuvat aivoalueet aktivoituvat myös erilaisissa kokeellisissa yhteyksissä ei-verbaalisissa kuulo- ja visuaalisissa ärsykkeissä.

Yksi-, kaksi- ja monikieliset

Kielen hallintaan vaikuttavat, niin yhteisön asenne, kuin kielen status yhteisössä. Se, että onko henkilö yksi- vai kaksi tai monikielinen on vaikea määritellä, on siis vaikea vetää tarkkaa rajaa siihen, kuinka paljon on kieltä osattava, jotta henkilöä voitaisiin kutsua esimerkiksi monikieliseksi. Lisäksi neurobiologiset valmiudet ja sosiaalinen kanssakäyminen muokkaa kielen kehitystä. Äidinkieli, kasvuympäristö ja kulttuurin ominaispiirteet säätelevät, minkä kielen ihminen oppii ja miten hän sitä prosessoi.

Kaksikielisillä viitataan usein henkilöihin, jotka käyttävät kahta kieltä missä tahansa vuorovaikutuksessa. Kaksikieliset voivat käyttää myös useampia kieliä. Määritelmä kaksi- tai monikielinen kattaa sekä varhain lapsuudessa kahta kieltä samanaikaisesti omaksuneet että eritasoiset vieraan kielen oppijat. Usein kaksikielisillä on jompikumpi kielistä vahvempi kuin toinen, ja toista kieltä käytetään eri yhteyksissä ja eri elämänalueilla kuin toista. Kaksikieliset kontrolloivat alinomaa kielijärjestelmien käyttöä, joka vaatii heiltä tarkkaavaisuuden hallintaa.  Joissakin tutkimuksissa onkin havaittu, että kaksikieliset lapset voivat suoriutua yksikielisiä lapsia paremmin tehtävästä, jossa pitää tarkkaavaisuuden hallinnan avulla jättää huomiotta harhaanjohtavia vihjeitä. Kaksikielisten aivoissa tapahtuu myös sekä toiminnallista että rakenteellista plastisiteettia (mukautumista). Tietyn päälakilohkon harmaan aineen tiheys oli korkeampi sekä varhaisilla kaksikielisillä että myöhäisillä verrattuna yksikielisiin, korkein oli varhaisilla kaksikielisillä. Tutkimukset viittaavat siihen, että toisen kielen oppiminen voi muuttaa aivojen rakennetta ja sitä enemmän, mitä varhaisemmin kieli omaksutaan. Mutta myös myöhäisillä kaksikielisillä havaittiin aivojen rakenteessa eroja yksikielisiin verrattuna. Kahden kielen hallitseminen vaatii jatkuvaa sanan valintaa tilanteeseen sopivalla kielellä. Kaksikieliset ja yksikieliset ryhmät eroavat kielitaidon lisäksi myös muista syistä, kuten sosioekonomisesta asemasta tai etnisestä alkuperästä, ja nämä tekijät on ehdottomasti otettu huomioon kaksikielisenä etuna.

Kielen vaihto johtaa kognitiivisiin, emotionaalisiin ja havainnollisiin muutoksiin

Kaksikieliset ihmiset kertovat usein, että he tuntevat olevansa erilaisia siirtyessään kielestä toiseen. Kontekstuaalinen kielen muutos ei ole pelkästään pinnallinen, vaan se kulkee käsi kädessä monien havainto-, ajattelu ja kognitiivisten toimintojen kanssa. Lisäksi psykologiset kokeet ovat osoittaneet, että kielet muovaavat visuaalisen havainnon näkökohtia, meidän tapaa luokitella ympäristöämme ja tapahtumia. Toisin sanoen, todellisuuden tunne rakennetaan kielen puitteissa.

Tutkimus osoittaa, että kokemuksiin liittyvä kieli muovaa tietojenkäsittelyä. Jos joku sanoo sinulle äidinkielelläsi, että hän rakastaa sinua, koet sen aidompana ja syvällisempänä, kuin jos sama asia sanottaisiin vieraalla kielellä. Kyse ei ole siitä, ettemmekö ymmärtäisi molempia kieliä yhtä hyvin, mutta tunneperäiset kokemukset ovat voimakkaammin sidottuna äidinkielellämme kuultuihin asioihin.

Päätöksenteossa kielen on havaittu vaikuttavan kognitiivisiin ja emotionaalisiin prosesseihin, kieli voi muokata tunnepitoisuutta, mikä puolestaan ​​voi vaikuttaa päätöksenteon eri osa-alueisiin. Toisin sanoen päätöksenteko riippuu siitä, millä kielellä (henkilön äidinkielellä vai toisella kielellä) asia on esitetty ja tämän osoittaa, että kielen ja päätöksenteon välisiä vuorovaikutuksia ei pitäisi ottaa kevyesti. On havaittu, että henkilö kykenee rationaalisempaan ajatteluun paremmin toisella kielellään, kuin omalla äidinkielellään.

Kaksikieliset, kulttuurit ja valehtelu

Totuus on varsin venyvä käsite, se taipuu ja muovautuu eri suuntiin. Totuus muuttuu enemmänkin totuudenmukaisuudeksi. Ihmiset, jotka puhuvat kahta tai useampaa kieltä, valehtelevat todennäköisemmin silloin, kun he eivät puhu omaa äidinkieltään ja vastaavasti ovat rehellisempiä silloin kun he puhuvat. Meidän ensimmäinen kielemme, yleensä äidinkielemme on eniten sidoksissa meidän emootioiden kanssa, joka tekee meistä rehellisempiä. Äidinkielemme on läheisesti sidoksissa tunteisiimme. Olemme haavoittuvaisempia ja vilpittömämpiä, kun puhumme omaa äidinkieltämme. Koemme yleensä etäisyyttä toiseen kieleen, ja tämän vuoksi valehteleminen koetaan helpommaksi. Teemme psykologista etäisyyttä itsemme ja valheen välille. Henkilö kokee toisen kielen etäisemmäksi. Toista kieltä puhuessa henkilön on helpompi luoda psykologista etäisyyttä itsensä ja valheen välille.

Luulisi, että tosiasiana pysyy tosiasiana, riippumatta kielestä, mutta kaksikieliset tulkitsevat myös tosiasioita eri tavalla riippuen siitä, mitä kieltä he puhuvat. Kaksikieliset voivat hyväksyä tosiasian jollakin kielellään, mutta kiistää sen toisella kielellään. Käsitteen merkitys ei pysy siis samana vaan on kielestä ja kulttuurista riippuvainen. Yhden tutkimuksen mukaan (tutkimus tehtiin Walesissa, jossa osallistujat puhuvat kymriä sekä englantia ja osallistujille esitetyillä identtisillä lauseilla oli joko positiivinen tai negatiivinen merkitys) osallistujilla oli taipumus pitää positiivisia lauseita tosina molemmilla kielillään, vaikka ne evät olleetkaan totta, mutta negatiivisten lauseiden kohdalla, kaksikieliset vastasivat eri tavalla, riippuen siitä olivatko ne esitetty kymriksi vai englanniksi. Kaksikieliset olivat enemmän totuudenmukaisempia kymriksi, mutta englanniksi he kiistivät lauseiden totuudenmukaisuuden, vaikka ne olisivatkin olleet totta.  Tämä tutkimus osoittaa sen, että kieli ja tunteet ovat keskinäisessä vuorovaikutussuhteessa, tosiseikkojen tulkintaan vaikuttavat asymmetriset vaikutukset. Henkilön äidinkieli on läheisesti sidoksissa hänen tunteisiin, henkilö on todennäköisemmin rehellisempi ja haavoittuvaisempi omalla äidinkielellään, kun taas toisella kielellä, henkilö ottaa etäisyyttä kieleen, ja pystyy järkiperäisempään ajatteluun. Nämä havainnot viittaavat siihen, että kaksikieliset tunnistavat ja reagoivat kulttuuritietoihin kielellisesti riippuvaisesti. He sekä tietävät että pystyvät erottamaan, mikä on totta ja mikä ei, mutta toisella kielellä toimiminen näyttäisi antavan heille suojan epämiellyttäviä totuuksia vastaan ja lisäksi he pystyvät käsittelemään asiaa strategisemmalla tavalla.

Yhteenveto

Sekä valehtelu että tosiasioiden tulkinta on osittain kielikohtaista.

(kirjoitus löytyy myös blogistani:https://saarahuhtasaari.vuodatus.net/)

Lähteet:

Ellis, C. & Thierry, G. & Vaughan-Evans, A. & Wyn Jones, M. (2017). Languages flex cultural thinking. Volume 21, Issue 2. pp.219-227. Cambridge. Haettu: https://www.cambridge.org/core/journals/bilingualism-language-and-cognition/article/languages-flex-cultural-thinking/3026230AFC5B62364128A5D2E633D244

Guillaume, T. (2016). Neurolinguistic Relatively: How language flexes human perception and cognition. Jourmal List Wiley 66(3): 690-713. Haettu: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5006882/

Hämäläinen, H. & Laine, M. & Aaltonen, O. & Revonsuo, A. (2006). Mieli ja aivot. kognitiivisen neurotieteen oppikirja. Jyväskylä: Gummerus.

The Conversation (2018). You are more likely to deny the truth in your second language. Haettu: https://theconversation.com/you-are-more-likely-to-deny-the-truth-in-your-second-language-82193

Dailymail (2018). Want to get the truth out of someone? Speak to them in their mother tongue: People lie more when talking in a second language because they are “less emotional”. Haettu: http://www.dailymail.co.uk/sciencetech/article-5278875/People-likely-lie-second-language.html

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Valehteleminen vieraalla kielellä on helpompaa"

Ilmankos suomalaisia pidetään rehellisempinä kuin ulkomaalaisia!

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Sama pätee varmaan myös puhuttuun ja kirjoitettuun kieleen. Moni tulee kirjoittamaan tänne valheita, vaikka puhuu yleensä ystävilleen totta.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Olen käynyt Ruotsissa psykoterapiakoulutuksen, jolloin kollegat olivat ruotsinkielisiä, ja suurin osa opetuksesta oli englanniksi, ts. piti vaihtaa kahden vieraan kileen välillä koko ajan. Sen jälkeen olen huomannut ikään kuin ajattelevani ruotsiksi välillä - vai onko ajattelulla kieltä? Monet asiat on helpompi formuloida ruotsiksi, tai ainakin siltä tuntuu.
Onko Gagarinilla samanlaisia kokemuksia?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Onhan ajattelulla tietysti kieli. Tästä joskus pidetään kissanhännänvetoa, mutta totuus on, että käsitteellinen ajattelu edellyttää kielellä ajattelemista. Monet asiat ja elämän lainalaisuudet voidaan oivaltaa intuitiivisesti ilman kielellistä ajattelua, mutta tuon oivalluksen merkityksen määritteleminen edellyttääkin sitten jo oivalluksen pukemista verbaaliseen muotoon.

Erilaisilla vierailla kielillä tulee joskus ajateltua asioita, jotka eivät ole kaikkein monimutkaisimmasta päästä. Eritoten silloin, kun on ollut poissa suomalaisen kielialueen vaikutuksesta. Mutta kyllä äidinkieli on yleensä ksäitteellisen ajattelun perusta. Olen kyllä itsekin ollut aikoinaan viikon verran sellaisessa porukassa, jossa puolet puhuivat vain saksaa ja puolet vain italiaa. Olin siinä sitten tulkkina saksan ja italian välillä. Sellainen arkipäiväinen tulkkaus sujuu kyllä ilman, että sitä tarvitsee kierrättää oman äidinkielen kautta, jos kyseisiä kieliä hallitsee riittävästi.

On ilmeistä, että jotkut kielet ovat soveltuvampia syvälliseen käsitteelliseen analyysin toisiin kieliin verrattuna. Ei liene sattumaa, että saksalaisen kielialueen piiristä on noussut suhteettoman paljon maailman kuuluja filosofeja. Kielen "matemaattisen" looginen rakenne luo selkeyttä ajatteluun ja edesauttaa kokonaisuuksien hahmottamista erittelyn kautta.

Käyttäjän SaaraHuhtasaari kuva
Saara Huhtasaari

Mielestäni ajattelu ei tapahdu suoraan kielessä (vaikka ajattelemmekin asiaa jollakin kielellä), vaan ajattelu ilmaistaan kielen kautta, kieli antaa käsitteelle termin. Mutta joka tapauksessa nämä kaksi (kieli ja ajattelu) ovat jatkuvassa vastavuoroisessa vaikutuksessa toisiinsa.

Käytän kolmea kieltä päivittäin ja olen huomannut, että tiettyjä asioita on helpompi sanoa ja ilmaista vain jollakin kielellä ja kääntäminen toiselle kielelle on käytännössä mahdotonta ja näiden tietyjen sanontojen kohdalla käytän ja ajattelen sillä kielellä..

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Itse kun olen työskennellyt ruotsiksi huomaan ruotsin puhumisen ja kuuntelemisen olevan tunneneutraalia, ts. ei herätä emootioita ollenkaan samalla tavoin, kuin äidinkieli suomi. Ehkäpä ruotsi on tunnneutraali kieli :-)

Mielenkiintoista sinänsä, minulla on ollut potilas, jota lapsuudessa vanhemmat olivat pahoinpidelleet oikein kunnolla, seurauksena mm. voimakas sosiaalinen fobia. Kuitenkin hän oli briteissä viikon kuukaudesta töissä, ja englantia puhuvassa ympäristössä ainakin itse kertoi olevansa täysin vailla ahdistusta heti, kun kieli vaihtui.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kyllä kieli luo identiteetin, joka saattaa olla toisenlainen toista kieltä käytettäessä. Tämä käy ilmi selkeimmin siten, että kun tietyn ihmisen kanssa on alkanut puhua joatin kieltä, niin se kieli jää ikäänkuin ainoaksi oikeaksi todelliseksi kommunikaatiomuodoksi kyseiseen suhteeseen.

Kun edellä mainittujen ihmisten keskuuteen tulee paikalle toisia, joiden kanssa joutuu puhumaan muuta kieltä, niin silloin tietysti jokainen puhuu keskenään sitä. Mutta kun toiset poistuvat ja vain ne alkuperäiset kaksi jäävät jäljelle, niin he aloittavat jälleen kommunikaationsa alunperin omaksumallaan yhteisellä kielellä, vaikka he molemmat puhuisivat tuon ryhmän kanssa juuri puhumaansa kieltä vähintään yhtä hyvin.

Suhde ikäänkuin muuttuu, jos kieltä vaihtaa. Suomalaiset havaitsevat tämän ilmiön usein ruotsalaisten kanssa tekemisissä ollessaan. Tuntuu siltä, että heidän kanssa pitää puhua ruotsia, vaikka molemmat puhuisivat englantia yhtä hyvin. Heistä tulee englantia käytettäessä jotenkin enemmän ulkomaalaisia suomalaiselle.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset