Ihmismielen ihmettelyä Luonne on ihmisen kohtalo. (Herakleitos)

Koulusurma -syrjäytymisen hinta?

Kuka on koulusurmaaja

Suurin osa koulusurmaajista on valkoisia, vihaisia, nuoria miehiä, jotka toimivat yleensä yksin. Tekijä on yleensä oppilaitoksen nykyinen tai entinen oppilas, harvemmin joku ulkopuolinen henkilö.

Koulusurmille on luonteenomaista niiden suunnitelmallisuus ja huomionhakuisuus. Useimpien todistusaineistojen mukaan koulusurman tekijät suunnittelevat tekoaan vähintään kaksi päivää etukäteen, osa heistä jopa viikkoja ja kuukausia. Itse teko toteutetaan yleensä käsikirjoituksenomaisesti.

Kouluampumisien taustalla on löydetty yhteisiä yhdistäviä tekijöitä. Psykologian tohtorin Helinä Häkkäsen mukaan kaksi tekijää 1) syvä pettymys (itseensä, ympärillä oleviin ihmisiin tai yhteiskuntaan) ja 2) usko omaan ylivertaisuuteen ovat keskeisiä koulusurmaajien keskuudessa. Lisäksi koulusurmaajilla on todettu mielenterveydellisiä häiriöitä kuten masennusta, ahdistuneisuutta, itsetuhoisuutta ja niihin saatu psykiatrinen hoito lääkityksineen on ollut yleistä. Ulospäin tekijän käytös yleensä ilmenee tavanomaisena, mutta sisäisesti he tuntevat itsensä yksinäisiksi ja vieraantuneiksi. Nuoruusiässä persoonallisuudessa on havaittu tapahtuvan huomattavia muutoksia. Osalla on ilmennyt jonkinasteisia sopeutumisongelmia koulussa, kotiongelmat ovat tavallisia ja samoin kokemukset hyljätyksi tulemisesta. Osa koulusurmiin syyllistyneistä nuorista on ennen tekoaan käyttäytynyt väkivaltaisesti, uhkaavasti, antisosiaalisesti, osallistunut eläinrääkkäykseen ja ollut kiinnostunut aseista. Lisäksi monet heistä ovat esittäneet tappouhkauksia ja kertoneet väkivaltafantasioistaan ennen tekoa. Noin kolmasosa heistä sosiologian dosenttien Atte Oksasen ja Pekka Räsäsen mukaan on kokenut vakavaa kiusaamista tai häirintää. Surmien taustalla voi olla syrjinnästä johtuva tuska. Mutta myös koulukiusaaja voi olla koulusurmaaja, sekä kiusattuna tai kiusaajana oleminen suurentaa riskiä sairastua mielenterveyshäiriöihin, lisää väkivaltaista käyttäytymistä ja jopa rikollisuutta.

Liskoaivot. Psykiatri Mark Goulstonin havaintojen mukaan ihmiset, jotka tekevät käsittämättömiä asioita, ovat niin sanotussa “Triunal”-tilassa. Tämä käsite tulee neurotieteilijän Paul MacLeanin evoluutioteoriamallista, jossa ihmisaivot jakautuvat kolmeen osaan: “liskoaivoihin", limbiseen järjestelmään ja neokortikaaliseen osaan. Ihmiset, joiden käyttäytyminen riippuu heidän vaistostaan, toimivat konkreettisen ja yksinomaisen aivojen osan mukaan ns. liskoaivojen mukaan. Koulusurmaajalla liskoaivojen päälle muodostuneet tunneaivot ja järkiaivot eivät ole kehittyneet normaalisti vaan persoonallisuutta johtavat primitiiviset ja erittäin aggressiiviset tunteet, koulusurmaaja käyttää väkivaltaa selviytymiskeinona. Tunnusomaista on empatian ja itsehillinnän puute. Liskoaivot toimivat automaatiolla, ne kehottavat meitä hyökkäämään.

Yhtä selittävää tekijää ei kuitenkaan löydy. Taustalla olevat tekijät ovat monitahoisia ja heterogeenisiä. Olennaista olisikin ymmärtää koulusurmaajan yksittäisiä häiriöitä.

Koulusurmaajan motiivit

Koulusurmaajien motivaatiot ovat kompleksisia eikä niitä voida sijoittaa yksinkertaisiin kategorioihin. Tekojen motiiviksi tekijä on usein ilmoittanut koston kärsimästään vääryydestä, mutta motiiveja on myös muita, kuten epätoivo, tai viha koko maailmaa kohtaan.  

Koulusurman ennaltaehkäiseminen

Aseistetut opettajat

Opettajien aseistaminen on hyvin kiistanalainen kysymys. Ehdotus sisältää sekä eettisiä että käytännön ongelmia. Koulu ei ole, eikä siitä saisi tehdä sota-aluetta, saati asevarastotiloja. Koulusurmaajat (ainakin Yhdysvalloissa) ovat käyttänet rynnäkkökivääriin verrattavia aseita kuten AR-15, joiden läpäisykyky on huomattava. Tällaisen aseen ammus kulkee helposti suljettujen ovien läpi. Koulusurmatapahtumat ovat tilastollisesti kestäneet vain muutamia minuutteja. On siis todennäköistä, että teko on jo tapahtunut, ennen kuin opettaja pääsee edes aseeseen käsiksi. Opettajien aseistaminen ei estäisi tällaisia ampumistapahtumia tai toisi tarpeellisia muutoksia. Väkivallan kierre vain syvenisi. Väkivaltaan vastataan väkivallalla.

Profilointi

Profiloinnin ongelmana on se, että monet nuoret sopivat koulusurmaajan profiiliin - aggressiivisuus, väkivaltainen käyttäytyminen ja riskinotto ovat kovin tavallisia nuoruusiässä.  Moni nuori on vihainen ja syrjäytynyt. Lisäksi useita nuoria kiusataan koulussa, osa nuorista harrastaa aseita, osalla on mielenterveydenongelmia kuten masennusta. Kuitenkaan suurin osa heistä ei syyllisty koulusurmaan. Myös suuret erot perhetaustoissa ja elinympäristöissä vaikeuttavat profilointia. Tämän vuoksi meillä ei ole riittävästi tarvittavia yhteisiä ominaisuuksia koulusurmaajan profilointiin. Kouluampumisia ei voida ennaltaehkäistä pelkän profiloinnin avulla.

Tukeminen

Koulusurman ennalta ehkäisemiseksi olisi hyvä puuttua hyvissä ajoin syrjäytyneiden nuorten ongelmiin ja tarjota tukea. Erityisesti syrjimiseen tulisi välittömästi puuttua ja nuoren tunneilmaisua, yhteenkuuluvutta ja sosiaalisia taitoja edistää. Koulusurmaajista suurin osa on kärsinyt mielenterveysongelmista kuten masennuksesta, ja suurin osa heistä on hakenut ammattiapua. Koulu- ja oppilashuollossa tulisi parantaa mielenterveyden ongelmien varhaista tunnistamista. Lisäksi uhkaava käytös tulisi arvioida ja tiedostaa. Opettajat ovat avainasemassa, koska he tarkkailevat päivittäin oppilaiden tunne- ja käyttäytymiseen liittyvää kehitystä, heillä on optimaaliset mahdollisuudet havaita ongelmalliset käyttäytymiset ja puuttua asiaan. Turvaverkon luominen nuorelle voidaan mahdollistaa rakentavalla yhteistyöllä kodin ja koulun välillä. Myös sosiaalisen median proaktiivinen monitorointi normaalista poikkeavien viestien tunnistamiseksi on osaltaan ennaltaehkäisevää toimintaa ja edistää tuen kohdentamista.  

Ampuma-aseiden rajoitettu saanti

Ampuma-aseiden saatavuutta rajoittamalla todennäköisesti vähennettäisiin koulusurmien määrää. Lisäksi aseen omistajan tulisi olla täysi-ikäinen ja henkisesti vakaa. Teini-ikäisillä on primitiivisempää ja riskialttiimpaa käytöstä verrattuna täysi-ikäisiin. Impulssikontrolli alkaa kehittymään vasta aikuisiän kynnyksellä.

Videopelien valvonta

Videopelit ovat niin kehittyneitä, että pelaajan aivot kokevat ne todellisina. Väkivaltapelien eksessiivinen pelaaminen lisää vihamielisyyttä ja aggressiivisia reaktioita. Ne muuttavat pelaajan todellisuuden tunnetta, peleissä pelaaja tuntee itsensä voittamattomalta ja ainoastaan häviäjät kuolevat. Tutkimukset videopelien ja väkivaltaisen käyttäytymisen välillä on ristiriitaisia; jotkut tutkimukset eivät löydä korrelaatiota väkivaltaisten videopelien ja väkivaltaisen käyttäytymisen välillä, kun taas jotkut tutkimukset löytävät. Videopelit eivät kuitenkaan yksistään ole surmien syy, mutta ne voivat vaikuttaa negatiivisesti kasvuikäisten kehityskulkuun.

 Vertaisryhmät

Kavereilla on suuri merkitys nuoruusiässä.  Nuoret viettävät paljon aikaa sekä koulussa että kotona ja sen takia tärkeää olisikin, että sekä koulussa että kotona olisi luottamuksellinen ilmapiiri, hyvät sosiaaliset verkostot sekä koulun että kodin välillä, yhteenkuuluvuuden tunnetta ja tasapuolista kohtelua. Nuoret tarvitsevat rajoja ja heidän tulee tietää, mitä heiltä odotetaan. Asiantuntijat suosittelevat enemmän ilmaisutaidon ja vuorovaikutuksen oppiaineita kouluihin. Hyvät vuorovaikutustaidot ennaltaehkäisevät konflikteja. Ja ylipäätään yleinen kouluviihtyvyys, ainakin osittain, ennaltaehkäisisi kouluissa tapahtuvia väkivaltatilanteita.

Lopuksi

Jokainen koulusurma on hirvittävä ja kohtuuton tragedia. On kovin luonnollista, että haluamme ja tarvitsemme loogisen selityksen tälle kammottavalle teolle. Asiantuntijat ja media tarjoavat meille joukon erilaisia selityksiä, mutta valitettavasti tarjolla ei ole yhtä selittävää tekijää auttamaan tyhjentävästi ennaltaehkäiseviä vastatoimia. Kuitenkin koulusurmien yleistyminen vaatii kaikkien käytössä olevien keinojen käyttöön ottamista. Tämä jos mikä on hyvinvointiyhteiskunnan avaintehtävä.

Joukkomurhan ja kouluampumisien taustalla on yhdistäviä tekijöitä: https://saarahuhtasaari.vuodatus.net/lue/2015/05/joukkomurha-jarkyttava-tragedia

(kirjoitus on julkaistu myös blogissani: https://saarahuhtasaari.vuodatus.net/)

Lähteet:

Haapasalo, J. (2008). Kriminaalpsykologia. Jyväskylä: PS-kustannus.

Madfis, E. (2016). In Search of Meaning: Are School Rampage Shootings Random and Senseless Violence? The Journal of Psychology. DOI:10.1080/00223980.2016.1196161 Volume 151, 2017 –Issue 1 Pages 21-35. Senseless Violence

Psychology Today (2018). Preventing Mass Shootings: Examining Solutions. Background checks that include mental health might be more harmful than helpful. Haettu: https://www.psychologytoday.com/blog/neuroscience-in-everyday-life/201802/preventing-mass-shootings-examining-solutions

Psychology Today (2015). Inside the Mind of a School Shooter.n A case Triunal Rigidity. Haettu: https://www.psychologytoday.com/blog/just-listen/201510/inside-the-mind-school-shooter

Punamäki & Tirri & Nokelainen & Marttunen (2011). Koulusurmat. Yhteiskunnalliset ja psykologiset taustat ja ehkäisy. Suomalainen tiedeakatemia. Haettu: https://www.acadsci.fi/kannanottoja/koulusurmat.pdf

Wikipedia, n.d. Koulusurma. Haettu: https://fi.wikipedia.org/wiki/Koulusurma

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (33 kommenttia)

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Tunnettuja syitä näyttäisi olevan monia. Koska vastaavaa ilmiötä ei ole aiemmin esiintynyt, ainakaan samassa mitassa, jokin muutos yhteiskunnassa ja maailmassa on varmaan tapahtunut. Tai useampiakin muutos. Muutos ei kuitenkaan näyttäisi (pelkästään) olevan aseiden yleistyminen, koska onhan ampuma-aseitakin ollut runsaasti jo sadan vuoden ajan.

Koulusurmaajien joukko on sukupuolisesti vino. Toiseen suuntaa vinoutta on taas kasvatusputkessa päiväkodista lukioon. Kyllä tästäkin joku korrelaatio löydettäneen. Poikien lajityypillinen käyttäytyminen on usein sanktioitua kasvatusputkessa.

Ruumiillisen kurituksen osalta on myös tapahtunut muutosta. Mikä lienee sen osuus koulusurmiin? Ajattelen, että hyvä isällinen selkäsauna on voinut tehota juuri näihin, joilla on päässään valmiiksi vähän vikaa. Nyt tätä, mahdollisesti kureita oikaisevaa kasvatusta ei ole länsimaissa saatavilla.

Islamilaisessa maailmassa yhteisöllisyys on selkeästi vahvempaa kuin länsimaissa. Niinpä yksittäisten susien tekemiä koulujoukkosurmia ei ole sieltä uutissa näkynyt. Päinvastoin, esim. Bokoharam on koululaisten ampumaseura, jolla on paljon jäseniä ja paljon surmia kontollaan.

Käyttäjän SaaraHuhtasaari kuva
Saara Huhtasaari

Kiitos Risto pohdinnoista.

Poikien kasvatus- ja kehityskulkuun tulisi ehdottomasti kiinnittää enemmän huomiota. Nykysysteemissä on todellakin jotain vikaa, koska poikien asema on heikentynyt ja syrjäytyneiden määrä kasvanut.

Mitä tulee tavalliseen ruummilliseen kotikuritukseen, niin viimeaikaiset ammattilaispsykologien tekemien laajojen tutkimusten mukaan ruumiillista kuritusta saavien lasten ja nuorten kehitys- ja onnellisuustaso on parempi, kuin niiden joita ei ruumiillisesti kuriteta lainkaan. Mutta kuinka paljon tällä on vaikutusta koulusurmiin ja onko?

Käyttäjän PetriPirskanen kuva
Petri Pirskanen

Tuokin kuritus voi tarkoittaa eriasioita, on niitä jotka ottavat vyön esille heti kun löytää syyn.. Toiset taas vasta silloin kun oikeasti on tarvetta, eikä silloinkaan ota vyötä vaan antaa luunapin tai tukistaa pikkuisen hiuksista (Se mitä itse kannatan)...

Tässäkin pitäisi muistaa kohtuu.

Käyttäjän SaaraHuhtasaari kuva
Saara Huhtasaari Vastaus kommenttiin #9

Juuri näin, Kohtuus kaikessa ja järkikäteen, ja vaikka itse en ole ruumiillisen kurituksen kannalla, niin ymmärrän, että joissain harvoissa tilanteissa se voi olla tarpeen.

Käyttäjän KaukoAalto kuva
Kauko Aalto

Yksittäinen susi ei surmaa – siis islamilaisessa koulussa –, mutta susilauma surmaa sitäkin enemmän – siis islamilaisessa koulussa – siispä kollektivismi on pahempi vaihtoehto kuin individualismi?

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

""Islamilaisessa maailmassa yhteisöllisyys on selkeästi vahvempaa kuin länsimaissa""

Ihan siltä varalta ettei tämä terminvalinta ole tarkoitettu tukemaan ilmaisun kaksivalotteista sävyä, ja varmistaakseni etteivät parodiaa tajuamattomat käsitä väärin huomauttaisin, ettei teokratian yhteydessä kannata käyttää määrettä yhteisöllisyys, vaan puhua esimerkiksi sosiaalisesta sitovuudesta.

Ja tietysti tässäkin yhteydessä kannattaisi kaikille muistuttaa siitä, ettei mikään mikä ilmenee teokratiassa ole samaa kuin se mikä on ominaista demokratialle. Nämä ovat totaalisesti eri suuntiin pyrkiviä järjestelmiä. Ajattelukin on historiallisesti ollut saman dynamiikan vanki: skolastisen käsiterealismin deduktio ei ole päättelyä vaan oikeammin palauttamista, ja vasta eurooppalaisella uudella ajalla kartesiolaisen individualistisen paradigman pohjalta alettiin päätellä induktiivisesti.

Teokratia ja demokratia eivät yhteisöominaisuuksiensa vuoksi voi koskaan "sopeutua" toisiinsa. Näin ollen ei myöskään ole todellisuudentajuista rakennella psykologian käsitteistöllä kuvaavia ja selittäviä siltoja sen välille mitä esimerkiksi terroriteot edustavat ja mitä taas länsimaiset poikalapset tekevät ampuessaan sumeasti valikoituvia uhrejaan.

Jos tyttö taantuisi tuhoamistarpeiden valtaan, hänestä tulisi ennemminkin uhrinsa valitseva sarjamurhaaja kuin joukkoefektiä etsivä kouluampuja.

Mitä muuten tähän aiheenkäsittelyyn tulee, mielestäni kannattaisi aina korostaa sitä, etteivät yksilöpsykologiset käsitteemme ole käyttökelpoisia kun selitetään ilmiöitä jotka bnousevat kokonaan erilaatuisen yhteisödynamiikan piiristä. Pitäisi siis aina muistuttaa siitä ettei kaikkinainen puhe esimerkiksi toiskulttuuristen "syrjäytymisestä" ole lähtökohtaisesti käsitteellisesti validia, vaan ainoastaan eurooppalaisen ajattelun mukainen tulkinta siitä mistä emme oman rationaalisuutemme varassa ollenkaan saa otetta.

Teokratia ja demokratia eivät koskaan sopeudu keskenään. Teokratian kasvatit eivät koskaan kotoudu demokratioihin, eikä demokratiaa voida asein viedä teokraattisiin maihin.

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

Voisin tässä vielä vähän jatkaa tätä yksinpuheluani.

Blogistin kaipaamaa loogista ja selvää selitystä näille erityisille väkivallan ilmentymille tuskin on olemassa, yksinkertaisesti siitä syystä, että aggressiot ovat aina regressiota -- ja järjelle jää vain se rooli että se päälleliimataan nimilappuina ilmiöiden pintaan. Tämä koskee vallankin psykologiaa, jonka käsitteistö on validia vain yksilöä kuvattaessa ja selitettäessä -- kun taas kaikki taantunut toiminta palautuu lajityypilisesti sosiaalisen ihmisolennon kollektiivisiin ominaisuuksiin, joihin niin "vallan" kuin myös "väkivallan" mekanismit kuuluvat.

Psykologia voi päätyä ja päättyä siihen, että jossain psyyken pohjalla tuho ja itsetuho sulavat yhteen. Puhutaan esimerkiksi "laajennetuista itsemurhista", jolloin kollektiiviominaisuuksia ei vielä tarvitse tuoda käsitteellisesti mukaan. Ymmärrystä lisäisi enemmän jos puhtaasti sosiologinen näkökulma tuotaisiin mukaan. Sosiologia tiedonalana syntyi kun Durkheim paneutui selvittämään itsemurhan ongelmaa -- se ei oikein voi olla minkään biologisen selviytymisstrategian ohjelmoima vaihtoehto, eikä se tilastoja tarkemmin analysoitaessa oikein osoittautunut puhtaasti psykologiselta pohjalta selittyväksi ilmiöksi.

Jossain "minuuden" pohjalla psykologia palautuu yhteisövoimiksi ja yhteisöominaisuuksiksi, ja kollektiivivoimat aikaansaavat yhteisöilmiöitä. "Vallan" ja myös "väkivallan" alkiot ovat alunalkaen yhteisötason tekijöitä. Niinpä Durkheim päätyi teoriaansa liian sitovan sosiaalisen taustan aiheuttamista "altruistisista" itsemurhista, liian vähän tukea antavan taustan aiheuttamista "egoistisista" itsemurhista, ja normitaustan ristiriitaisuuden aiheuttamista "anomisista" itsemurhista. --

Näitä määritteitä käyttäen pitäisi myös niin sanottuja "laajennettuja itsemurhia" tarkastella. Kunniamurhat, jollainen myös uskonfanatismin vallassa tehty "terroriteko" olemuksellisesti on, ovat hyvin vahvasti sosiaalisesti sitovan taustan tuotetta. Kouluampumisissa näyttäytyvät selvemmin anomiset tekijät.

Jos jotakuta Durkheim kiinnostaa, olen yrittänyt yksinkertaistaa alkeita tuossa:

http://kuinkakarlmarxtavataan.puheenvuoro.uusisuom...

Käyttäjän SaaraHuhtasaari kuva
Saara Huhtasaari Vastaus kommenttiin #52

Kiitos Seppo huomionarvoisesta "yksinpuhelusta" ja linkistä.

Käyttäjän PetriPirskanen kuva
Petri Pirskanen

En tiedä Oisko profiiloinnista apua, mutta esim. Edellisessä kouluampumisessa Usassa, jossa 16? sai surmansa. Virheen teki FBI ja sheriffi.. Lait on/oli olemassa mutta niitä ei käytetty/noudatettu!

Taisi Trmupikin jo sanoa että pitäisi parantaa "Mental healtcarea"

siis parantaa mielenterveyspalvelujen tilannetta, mutta kuten kaikki tiedämme miten kallista sekin olisi oppilaille, sitä tuskin tullaan panrantamaan jos tullaan niin kenelläkään ei ole niihin palveluihin rahaa..

Suomessa nyt on niin harvoja nuo ampumiset että en tiedä kannattaako päätä sillä vaivata, enemmänkin itsemurhat ja perhemurhat on pahempi ongelma johon pitäisi miettiä ratkaisu..

Käyttäjän SaaraHuhtasaari kuva
Saara Huhtasaari

Pelkkä profilointi ei onnistu, koska tarvittavia yhteisiä ominaisuuksia ei löydy riittävästi, mutta kouluissa tulisi parantaa mielenterveyden ongelmien varhaista tunnistamista.

Käyttäjän JaniMtt kuva
Artturi Määttä

Mitä se tunnistaminen auttaa, jos hoitometodit on se pahin ongelma.
Kuinka monessa tapauksessa tekijän taustalta löytyy SSRI-lääkitys?

Käyttäjän SaaraHuhtasaari kuva
Saara Huhtasaari Vastaus kommenttiin #30

Totta, masennuslääkkeet ovat yksi syy väkivaltaan. Ja osa koulusurmaajista ovat saaneet lääkitystä mm. masennukseen. Hoitometodeja tulisi siis arvioida uudelleen.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen Vastaus kommenttiin #39

Masennuslääkkeet eivät aiheuta väkivaltaa, mutta masentunut nuori voi olla väkivaltainen. Tuo on tiettyjen piirien propagandaa.

Käyttäjän SaaraHuhtasaari kuva
Saara Huhtasaari Vastaus kommenttiin #41

Väitätkö, että lukuisat tutkimukset ja julkaisut mm. SSRI-lääkkeen ja väkivallan yhteydestä ovat propagandaa? Kiinnostaisi kuulla argumenttisi asiasta.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen Vastaus kommenttiin #47

Enpä ole yhtään sellaista tutkimusta nähnyt. Itse olen niitä vasta kolmekymmentä vuotta määrännyt, enkä ole tällaista havainnut. Itseurha-aajtuksia ne voivat väliaikaisesti lisätä, ja laukaista manian, jos on bipolaarihäiriö, mutta sekin riski on pieni.

Käyttäjän SaaraHuhtasaari kuva
Saara Huhtasaari Vastaus kommenttiin #49

En vähättele kliinistä kokemustasi, mutta mitä tulee tutkimuksiin ja julkaisuihin niin taidamme lukea/tulkita lähteitä eri tavalla. Mielialaläkkeet, jossain määrin, altistavat itsetuholle ja väkivaltaisuudelle. Brittiläinen professori David Healy on tutkinut laajasti SSRI-aineiden aiheuttamaa itsetuhoisuutta ja väkivaltaisuutta.
Tässä vielä muutamia julkaisuja:
https://content.iospress.com/articles/internationa...
http://www.ingentaconnect.com/content/springer/ehs...

Käyttäjän JaniMtt kuva
Artturi Määttä Vastaus kommenttiin #41

Pekka Roponen: Olen keskustellut useamman nuoren kanssa, jotka ovat saaneet kyseisiä lääkkeitä lapsena tai nuorena. Todella karua kuultavaa! Eivät he ymmärrettävistä syistä uskalla kaikista sivuvaikutuksista lääkäreille tai läheisilleen edes kertoa.
Väitteet haitoista ja sivuvaikutuksista propagandaa, vai olisiko kaikki julkaistu tutkittu tieto lääkeyhtiöiden rahoittamaa?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Selektiiviset_seroto...

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen Vastaus kommenttiin #48

Alumiinifoliota saa onneksi kaupasta.

Käyttäjän JaniMtt kuva
Artturi Määttä Vastaus kommenttiin #50

Pekka Roponen: Ja lääkeyhtiöiden myyntimies palkkansa. Helppohan se on myydä, kun voi määrätä tai tarvittaessa pakottaa.

Käyttäjän OPM kuva
Jani Virta Vastaus kommenttiin #50

"Alumiinifoliota saa onneksi kaupasta."

Ja sadoilla miljoonilla tai mirjardien korvauksilla saa onneksi lääkeyhtiöt "vapautuksen" virheellisestä markkinoinnistaan, aiheuttamistaan kuolemantapauksista ja muista pienistä erheistään, ihmishengistä viis.

Kyseiset korvaukset tosin kohdistuvat enimmäkseen psykoosilääkkeisiin, mutta eiköhän sama markkinointitapa ja moraali ole ollut kuten opidoideissakin Yhdysvaltojen osalta. Siinä missä "foliohattuilu" on typerää niin on myös sinisilmäinen uskominen "lääkejättien" rahoittamiin tutkimuksiin ja markkinointikampanjoihin.

https://www.mediuutiset.fi/uutiset/astrazeneca-mil...

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Koulu on oikeastaan aika tyhmä ja tyylitön paikka joukkomurhalle. Niinpä oletan, että ongelman lähde löytyy koulusta. Koulu epäonnistuu opetuksessa ja kasvatuksessa. Hyökkääjä haluaa nimenomaan hyökätä koulusysteemiä vastaan, mutta ei keksi muuta keinoa kuin tappaa koululaisia.

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari

En tiedä, kuinka paljon on merkitystä, mutta jotkut konservatiivipoliitikot ovat syyttäneet isättömiä/rikkonaisia perheitä:

Rick Santorum Blames Absent Dads And Broken Homes For Mass Shooters

https://www.huffingtonpost.com/entry/rick-santorum...

Käyttäjän SaaraHuhtasaari kuva
Saara Huhtasaari

Kaikki vaikuttaa kaikkeen, niin yksilölliset tekijät, perhetekijät kuin ympäristötekijätkin (koulu ja kasvuympäristö). Isän puuttuminen ei yksin riitä selittämään, mutta vaikuttaa asiaan, tilastojen mukaan suurin osa vangeista ovat kasvaneet ilman isää.

Käyttäjän AleksiSaarinen kuva
Aleksi Saarinen

Mikähän on median rooli näissä tapauksissa?

Jos ajatellaan, että ampumistapauksia sekä tekijöitä ei mediassa laajasti analysoitaisi ja tuotaisi esille, parhaimmillaan niistä ei kirjoiteltaisi juuri mitään, niin alentaisiko tämä potentiaalisten tekijöiden motiivia toimia tällä tavalla?

Nythän nämä tekijät saavat kuvansa sekä tarinansa lehteen ympäri maailmaa, kunhan vain uhriluku on tarpeeksi iso.

Käyttäjän SaaraHuhtasaari kuva
Saara Huhtasaari

"Jos ajatellaan, että ampumistapauksia sekä tekijöitä ei mediassa laajasti analysoitaisi ja tuotaisi esille, parhaimmillaan niistä ei kirjoiteltaisi juuri mitään, niin alentaisiko tämä potentiaalisten tekijöiden motiivia toimia tällä tavalla?"

Mahdollisesti. Koulusurmaajat hakevat usein julkisuutta teolleen ja koska tiedotusvälineet kirjoittavat usein isoin otsikoin koulusurmista, niin tällä tavalla he edesauttavat koulusurmaajaa maineen ja julkisuuden saamisessa.

Käyttäjän UffeNordstrm kuva
Uffe Nordström

En ole asiantuntija mutta valitettavasti uskon että kyseiset kouluampumiset sekä myöskin monet muut ilmiöt nuorten kohdalla johtuu ns. vapaasta kasvatuksesta. Lapset saa temmeltää kuten itse tahtoo ja rangaistuksia ei saisi jakaa vaan aina pitäisi vanhempien osata keskustella ja ohjeistaa jälkikasvua. Valitettavasti kaikilla vanhemmilla ei ole resursseja eikä edes aikaa moiseen. Puhumattakaan että kaikilla ei ole edes haluja rakentavaan keskusteluun. Tämän lisäksi lapsia ja nuoria on niin moneen junaan että toisille se rakentava keskustelu voi jopa auttaa kun taas toisille se on pelkästään ajanhukkaa. Kuitenkin yhteiskunta tänään laittaa hyvinkin tiukat valjaat vanhemmille ja myöskin kouluille mitä saa ja mitä ei saa tehdä. Toisin sanoen yhteiskunta lakeineen tasapäistää lapsia ja nuoria.

Väkivaltaa en yleisessä mielessä hyväksy mutta toisille kun se sana tai keskustelu ei vaan mene perille niin yhteiskunta ei anna muuta mahdollisuutta kun nostaa kädet pystyyn.

Kyllä lapsilla kuten myöskin aikuisilla pitää olla säännöt, jopa rangaistuksen uhalla. Se on asia joka tuotta turvallisuudentunteen sekä myöskin terveen pelon kaikissa ihmisissä.
Auktoritteetja kaikki tarvitsee.

En halua väittä että vapaan kasvatuksen uudelleen arvioimisella kaikki ongelmat ratkistaisi mutta luulen että suunta olisi oikea.

Käyttäjän FArra kuva
Fredrik Arra

Jos (väkivallasta?)vapaa kasvatus on nykyään yleisempää kuin aiemmin, niin uskomuksesi ei pidä paikkaansa. Koulusurmat ovat tilastollisesti vähentyneet (USA:ssa) 1990 -luvulta tähän päivään.

"Schools are safer than they were in the 90s, and school shootings are not more common than they used to be, researchers say"

https://news.northeastern.edu/2018/02/schools-are-...

Käyttäjän FArra kuva
Fredrik Arra

"Suurin osa koulusurmaajista on valkoisia, vihaisia, nuoria miehiä, jotka toimivat yleensä yksin."

USA:ssa 56% tekijöistä on valkoisia, n.70% kouluampumisista ampuja tappaa jonkun ja n.16% näistä enemmän kuin yhden ihmisen. Yli puolessa tapauksista tekijä on alaikäinen.

Käyttäjän ToivoRissanen kuva
Toivo Tapio Rissanen

"Lisäksi koulusurmaajilla on todettu mielenterveydellisiä häiriöitä kuten masennusta, ahdistuneisuutta, itsetuhoisuutta ja niihin saatu psykiatrinen hoito lääkityksineen on ollut yleistä."

Käytännön elämästä tiedetään, etteivät masennuslääkkeet ratkaise juuri kenenkään ongelmia, vaan pahentavat niitä. Itse asiassa lääketeollisuuden rahoittamissa tutkimuksissa mitataan 3-6 kk vastetta, minkä perustella lääkkeitä markkinoidaan mediassa, potilasoppaissa, hoitosuosituksissa jne. Markkinamiehet jättävät kertomatta, paranevatko potilaat esim. vuoden tai kahden aikajänteellä. Kukaan ei halua kuulla haittavaikutuksista.

Viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana lääkkeet ja biologinen psykiatria ovat saaneet yhä enemmän jalansijaa psykiatrian ja mielenterveyden alalla länsimaissa. Tämä pätee niin terveiden, työssäkäyvien masennuslääkintään kuin myös täysin hulluihin. Itse kuulun tuohon jälkimmäiseen ryhmään, ja olen saanut kärsiä viimeisten viiden aikana lääkehaitoista. Minua suorastaan kidutettiin vuoden ajan maksimiannoksella Abilify-psykoosilääkettä, mikä aiheutti motorista levottomuutta ja pakonomaista liikettä. Tämä yhdistettynä SSRI-lääkkeisiin aiheutti äärimmäistä raivoa, jonka pystyin kuitenkin hillitsemään. Kun uhkasin julkisesti joukkomurhalla, ylemmältä taholta säikähdettiin ja suostuttiin vaihtamaan kiihdyttävä SSRI väsyttävään mirtatsapiiniin.

Syrjäytymisellä voi hyvinkin olla lähestulkoon ratkaiseva rooli joukkomurhissa. Käsittääkseni syrjäytyminen alkaa jo varhaisessa iässä. Kun sitten ennemmin tai myöhemmin siirrytään psykiatrian alaisuuteen, kohtelu voi olla tylyä. Ainakin vakavissa mielenterveysdiagnooseissa hoito on raakaa aikuisten kohdalla. Itse olin jo lapsena syrjäytynyt, mutta vasta 35-vuotiaana minut todettiin hulluksi. Kahdenkeskisissä sairaanhoitajatapaamisissa en ole tullut kohdelluksi ihmisenä. Jos valitan lääkehaitoista, sairaanhoitaja väittää sen johtuvan sairaudestani. "Sinä olet sairas. Syö lääkkeesi.", kuuluu tuomio. Lääkärit haluavat käyttää suuria annoksia varmuuden tai tavan vuoksi, ja vielä useita lääkkeitä. Ainoa, joka on minua kohdellut inhimillesti, on ollut toimintaterapeutti. En tarkalleen tiedä, kuinka lapsia ja nuoria kohdellaan psykiatriassa, mutta biologisen mallin vallalla ollessa ei varmaankaan heitäkään pidetä ihmisinä. Ihmisyys pelkistetään pelkkään teoriaan välittäjäaineista ja biologiaan.

Jos syrjäytymistä haluttaisiin ehkäistä, edellä kertomani perusteella psykiatrian ja lääkärien valtaa pitäisi pikemminkin rajoittaa kuin lisätä. Kuten Peter Breggin on todennut, lisää psykiatriaa tarkoittaa lisää ampumistapauksia. Nythän on kehitetty lääke rajoittamaan liiallista iloisuuttakin. Normaaliuden rajat kapenevat ja terveyspoliitikot haluavat lisää määrittelyvaltaa.

Käyttäjän SaaraHuhtasaari kuva
Saara Huhtasaari

Kiitos Toivo oman kokemuksen kertomisesta. Mitä tulee lääkkeisiin, erityisesti mielialalääkkeisiin, niin nykyään tuntuu siltä, että kaikki ongelmat (mm. masennus) halutaan korvata lääkkeillä, eikä perehdytä ongelman perimmäiseen syyhyn, mutta lääkkeet hoitavat vain ongelman aiheuttamaa oiretta ei sen syytä. Ja syy jää usein ratkaisematta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset