*

Ihmismielen ihmettelyä Luonne on ihmisen kohtalo. (Herakleitos)

Gallupit, psykologia ja manipulointi

Muutaman viikon päästä Suomessa pidetään presidentinvaalit. Sitä ennen on ehditty julkaista jo monia mielipidemittauksia, joissa on tarkasteltu ehdokkaiden kannatusta ja kannatuksen kehitystä. Mutta kuvastavatko nämä gallupit yleistä mielipidettä ja äänestysaikomusta? Vai onko niillä myös rooli mielipiteiden ja asenteiden muotoilemisessa?

Walter & Lippmann (mainittu Jacobs & Shapiro, 1996) ym. ovat väittäneet, että mielipidemittaukset ovat pelkästään väline julkisen mielipiteen manipuloinnissa. Lisäksi monen muun asiantuntijan vastaus siihen, että kannattaisiko meidän luottaa gallupeihin, on varauksellinen EI!

 Miksi?  

1. Gallupit ovat politiikan välineitä

Mielipidemittausten avulla pyritään tietoisesti vaikuttamaan politiikan prosesseihin ja lopputulemalle. Pahimmassa tapauksessa gallupeja teetetään tukemaan jotakin tiettyä poliittista tavoitetta, esimerkiksi tiettyjä tuloksia joko korostetaan tai vähätellään jonkin puoleen tai ehdokkaan hyväksi.

Esimerkiksi tiedotusvälineet nostavat esiin yhden kandidaatin, joka saa enemmän julkisuutta verrattuna muihin. Yleensä media nostaa kandidaatin, joka on saanut eniten kannatusta, joka on johdossa. Tästä seuraa se, että kyseinen kandidaatti saa yhä enemmän tunnettavuutta ja ylimääräistä kannatusta seuraavaankin gallupiin

2. Ryhmäpaine ja ”Voittajan vankkurit”- ilmiö

Jos gallupit osoittavat, että suurin osa ihmisistä suosii jotain tiettyä puoluetta tai ehdokasta, se antaa äänestäjälle kuvan, että muut ehdokkaat ovat vähäpätöisempiä ja tämä tietty ehdokas mahdollisesti jopa syrjäyttää muut ehdokkaat. Ja heitä, jotka ovat eri mieltä valtavirran kanssa, helposti painostetaan, heidän mielipiteitään pidetään epäsuosittuina, virheellisinä ja jopa merkityksettöminä. Tässä on kyse ryhmäpaineesta, jonka tarkoituksena on saada henkilön käyttäytyminen, ajattelu ja arvomaailma vastaamaan ryhmän odotuksia. Ryhmäpaineen alla vallitsee ajattelumuoto, että  ”kaikki muutkin tekevät (äänestävät) niin”.

”Voittajan vankkurit”-ilmiö on psykologinen ilmiö (englanniksi ”bandwagon effect”), jossa ihmiset haluavat olla voittajan puolella. Tämä ilmiö näkyy erityisesti kaksivaiheisissa vaaleissa. Ennakkosuosikilla on selkeä etulyöntiasema. Ilmiössä äänestäjät siirtyvät todennäköisesti voittajan puolelle, koska he kokevat, että häviäjälle annettu ääni menee hukkaan. Bandwagon effect-ilmiötä ei kuitenkaan ole kyetty takuuvarmaksi osoittamaan. Eli kyseinen ilmiö ei välttämättä toimi joka tilanteessa.

3. Media ja toimittajat ovat erehtyväisiä ja mahdollisesti antavat väärää tietoa.

Media pyrkii lisäämään vaalien kiinnostavuutta ja lehtiensä lukuarvoa tilaamalla, teettämällä ja julkaisemalla mielipidetiedusteluja. Näin he myös itse saavat voimakasta julkisuutta. Mutta onko mielipidetiedustelujen julkaisulla tarkoitus välittää omia näkemyksiä ja harjoittaa markkinointitekniikkaa vastakkaisten näkemysten suhteen? 

Henkilökohtainen kokemus, hekilökohtaiset uskomukset, ja toiveajattelu vaikuttavat toimittajien kirjoituksiin. Toimittajatkin ovat vain ihmisiä ja siten subjektiivisuuteen taipuvaisia eli eivät täysin ja ehdottoman puolueettomia. Lisäksi media tarjoaa meille usein tietoa, joka on linjassa sen kanssa, mitä media haluaa meidän kuulevan/tietävän. Ja me kiinnitämme huomiota ja kuulemme vain sitä, mitä haluammekin kuulla. Lisäksi olemme vakuuttuneita siitä, että se mitä meille kerrotaan, on totta.

4. Gallupien tutkimusmenetelmässä on tilastollisia ongelmia

Mielipidetiedustelun tutkimusmenetelmässä on tilastollisia ongelmia, ja sen takia tuloksia ei voida pitää täysin luotettavina. Ongelmana on usein ulkoinen luotettavuus eli validiteetti. Edustavan otoksen saaminen on vaikeaa ja otannasta tulee sen vuoksi vino. Pienissä otoksissa tai pienelle kohderyhmälle suunnatut otokset voivat niin ikään vääristää tuloksia.   Tulokset voivat vääristyä myös epätoivotun mittausvirheen tai tarkoitushakuisen manipuloinnin kautta.  Lisäksi lopputulokseen voi vaikuttaa kysymysten muotoilu, tai kysymysten esittäminen, joko negatiivisessa tai positiivisessa sävyssä. Virhemarginaali tulisi ilmoittaa tulosten yhteydessä. Jos puoluekannatuksen muutos on suurta, niin mielipidetiedusteluihin sovelletaan korjauskerrointa, joka huomioi aikaisempien vaalien äänestyskäyttäytymisen, tämä kuitenkin ennustaa heikosti vaalitulosta.

5. Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa

Asiat muuttuvat. Ihmiset muuttuvat. Henkilö saattaa esimerkiksi mielipidekyselyssä antaa yhden ehdokkaan nimen, ja kuitenkin äänestyskopin suojissa äänestää aivan toista ehdokasta.  Mielipidekyselyt ovat tarkempia, mitä lähempänä kysyttävä asia on. Mutta ylipäätänsä tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa ja sen takia lukijoiden tulisi suhtautua kriittisesti erityisesti otsikoihin, jotka kertovat meille, mitä tulevaisuudessa mahdollisesti tapahtuu.

Lopputulos

Gallupit ovat politiikan välineitä. Ne manipuloivat äänestäjiä. Lehdistö pyrkii lisäämään vaalien kiinnostavuutta ja omaa lukuarvokkuttaan. Puolueet pyrkivät osoittamaan olevansa suosittuja. Gallupit ajavat omaa agendaansa. Niiden perustavalaatuisena ongelmana on se, että niissä on systemaattisia ongelmia, ne ovat usein vääristyneitä, epäluotettavia ja suosivat usein vain tiettyä nimenomaista agendaa.

Pohdintaa

Gallupeille ei pitäisi antaa kovinkaan suurta painoarvoa, koska ne ovat usein puutteellisesti suunniteltuja, suoritettuja ja analysoituja. Lisäksi mielipidetiedustelu ei ole mikään ennuste. Koska ei löydy täysin objektiivisia robotteja, jotka kysyisivät 100%:sesti  neutraaleja kysymyksiä ja olisivat 100%:sesti puolueettomia, niin gallupeihin kannattaa suhtautua tietyllä varauksella ja kriittisesti.

Teorian testausta; itse en muista milloin viimeksi valtamedia olisi julkaissut gallup –tutkimuksen, jossa kysymysten perusasettelu tukisi perinteisten konservatiivisten arvojen säilyttämistä.

(blogi löytyy myös:https: //saarahuhtasaari.vuodatus.net/lue/2018/01/gallupit-psykologia-ja-manipulointi )

Lähde:

Jacobs L. R. & Shapiro R.Y. (1995-1996). Presidental Manipulation of Polls and Public opinion: The Nixon administration and the pollsters. Politcal science quarterly. Vol.110. No.4, pp.519-538.  

TheFederalist (2015). How polls manipulate voters -no matter the results. Haettu: http://thefederalist.com/2015/12/28/how-polls-manipulate-voters-no-matte...

TheGuardian (2016). Don’t trust the polls: the systematic issues that make voter surveys unreliable. Haettu: https://www.theguardian.com/us-news/datablog/2016/jan/27/dont-trust-the-...

TheGuardian (2016). Don’t trust the polls the systemic issues that make voter survey unreliable. Haettu: https://www.theguardian.com/us-news/datablog/2016/jan/27/dont-trust-the-...

PsychologyToday (2017). The bandwagon effect. The  Haettu: https://www.psychologytoday.com/blog/stronger-the-broken-places/201708/t...

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (39 kommenttia)

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Ilmeisesti eri puolueiden kannattajien ennustettavuudessa on selviä eroja. Selittääkö tämä esim. sen, että vihreiden gallup-kannatus on aina suurempi kuin todellinen?

Käyttäjän SaaraHuhtasaari kuva
Saara Huhtasaari
Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Ei pidä paikkaansa. Esimerkiksi viime vaaleissa vihreiden kannatus vaihteli kyselyissä viimeisen reilun puolen vuoden aikana välillä 7,8 - 9,4. Huhtikuun lukemat olivat 2x8,1 ja 8,8. Lopullinen tulos oli 8,53. Accuscoren ennuste vihreille oli tammikuussa 8,11 ja huhtikuussa 7,85, siis laskeva ennuste.

En nyt katsonut tutkimusten ilmoittamaa virhemarginaalia (luultavasti 95% varmuusväli) mutta uskoisinpa se olleen yli 1%, joten jokainen kyselytulos oli 95% varmuusvälin sisällä 'oikeasta' tuloksesta (vaikka kyselyissähän se ei ollut ennuste tuloksesta vaan estimaatti sen hetkisestä kannatuksesta).

Kuten Accuscoren ennusteista näkyy, pienten puolueiden todennäköisten kannatusten varianssi on selvästi pienempi kuin suurten. Graafista on hiukan vaikea sanoa tarkkoja arvoja mutta väittäisin vihreiden tuloksen olleen ennusteen yläkvartaalissa. Yksittäiset kyselytulokset taas olivat reilusti tuon 95% varmuusvälin sisällä.

Keskustan tilanne oli paljon dramaattisempi. Samana aikana kyselytulos vaihteli välillä 19,9 - 26,8. Huhtikuun lukemat olivat 23,0 - 24,0. Accuscore ennusti 24,27 tammikuussa ja viimeinen ennuste oli 22,65. Accuscore siis kykeni ennustamaan, että keskustan kannatus on alle kyselyjen mutta ei osunut kuitenkaan ihan niin alas kuin lopullinen 21,1.

Keskustan lopullinen tulos oli siis useiden kyselyiden 95% marginaalin ulkopuolella. Accuscoren ennuste taas osuu alempaan keskineljännekseen, sillä ennusteen hajonta on aika suuri.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Myös lopullinen vaalitulos taitaa perustua äänestäjien mielipiteen manipulointiin, joten ehkä ei sillekään pidä antaa liikaa painoarvoa.

Käyttäjän hemmokoskiniemi kuva
Hemmo Koskiniemi

Mikäli Paavon ja Lauran kannatus mielipidemittauksissa lähtee nousuun niin uskon että myöskin Vihreät kääntää selän Niinistölle.

Käyttäjän SaaraHuhtasaari kuva
Saara Huhtasaari

Mielenkiintoinen skenaario, ja paljon mahdollista. Lopullista äänestyskäyttäytymistä on kuitenkin vaikea (mahdotonta) ennustaa, nähtäväksi jää.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Odotin mielenkiintoista ja ajatuksia herättävää tekstiä. Blogisti on usein kirjoittanut kognitiosta ja käyttäytymisestä mielenkiintoisia blogauksia. Nyt ote oli jostain syystä aivan erilainen. Objektiivinen lähestyminen ja omien vaikuttimien neutralointi loistivat poissaolollaan.

On päivänselvää, että mielipidekyselyjä voidaan tehdä hyvin ja huonosti. Ei kuitenkaan liene syytä kovinkaan paljoa pohtia huonosti tehtyjen kyselytutkimusten arvoa. Siitä vallinnee täysi konsensus. Toki voisi pohtia vaikuttimia, jotka saavat teettämään ja julkaisemaan huonosti tehtyjä kyselytutkimuksia. Se olisi kuitenkin relevanttia lähinnä konkreettisten esimerkkitapausten osalta.

Mihin ihmeeseen perustuu väite siitä, että tutkimusajankohta vaikuttaisi jotenkin kyselytutkimuksen tulosten tarkkuuteen? Blogisti syyllistyy alkeelliseen virheeseen, esittäessään että gallupin ennustavuus on heikko. Jos luulee yksittäisen gallupin mittaavan tulevaa, lienee syytä tutustua tutkimusmenetelmien perusteisiin. Miten tuo on edes olevinaan argumentti?

Esimerkiksi yhdysvalloissa puolueet teettävät käsittääkseni paljon gallupeja puhtaasti omaan käyttöönsä. Tekevätköhän he tosiaan niin voidakseen manipuloida itseään, vai sittenkin saadakseen dataa analysointia varten?

Blogistin olisi kannattanut tekstissään tehdä selkeä ero gallup-tulosten ja niiden analysoinnin sekä analysoinnin perusteella tehdyn uutisoinnin välille. Nyt jäi vain kalvava tunne tarkoitushakuisesta kyselytutkimusten tulosten kyseenalaistamisesta. En lähde arvuuttelemaan tuon motiiveja, mutta kaunista se ei ollut, varsinkaan tieteeseen aiemmin nojautuneelta blogistilta.

Käyttäjän SaaraHuhtasaari kuva
Saara Huhtasaari

Aihe on ajankohtainen, ja herättää tunteita. Mutta mitä tulee kirjoitukseni sisältöön niin, viitteiden ja teorian käyttö on seurannut samanlaista metodia, mitä olen käyttänyt myös aiemmissa kirjoituksissani. Blogissani en esitä omia mielipiteitäni, vaan peilaan aiheesta tehtyjä tutkimuksia ja teorioita. Blogi ei siis ollut henkilökohtainen mielipiteeni vaan suosittelen tutustumista lähteisiini/liitteisiini.

"Mihin ihmeeseen perustuu väite siitä, että tutkimusajankohta vaikuttaisi jotenkin kyselytutkimuksen tulosten tarkkuuteen?"

Research has also shown polls tend to be the least accurate the further they are from Election Day.
ks: http://www.bbc.com/news/election-us-2016-36947558
ja https://www.theguardian.com/us-news/datablog/2016/...

" gallupin ennustavuus on heikko."
ks. https://www.usnews.com/news/the-report/articles/20...

Konkreettisenä esimerkkinä gallupien heikosta ennustavuudesta ovat myös kolmet viimeaikaiset vaalit: Jytky. Brexit. Trump. Näiden vaalien lopputulos oli jotain aivan muuta kuin mitä etukäteen toistuvasti oltiin ennustettu.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Sekoitat nyt kaksi täysin eri asiaa. Tulosten tarkkuus on täysin eri asia kuin ennustavuus. Luonnollisesti gallupissa ei näy tutkimusajankohdan jälkeen (tai sitä ennen) oleva tilanne. Se tilannehan on riippuvainen senhetkisistä olosuhteista.

Kritiikkini kohdistui käyttämääsi käsitteeseen "tarkkuus". Se että BBC:n toimittaja on tehnyt saman virheen, ei todista että olet oikeassa. Se todistaa vain että toimittaja ei myöskään ymmärrä mistä kirjoittaa. Siinä olisikin oiva kriittisen tarkastelun kohde. Toimittajien kyky kirjoittaa gallupeista paikkansapitävästi. Toki sivusit sitä pinnallisesti, mutta nielit toisaalta tuon kyseisen toimittajan virhemuotoilun "hook, sink and line".

Aihe on toki ajankohtainen kun tehdään mielipidekyselyjä = aina, mutta suurta yleisöä aihe kiinnostaa tietysti lähinnä vaalien alla. Blogillasi oli selkeä agenda. Mielestäni tutkimuksiin ja tieteeseen nojautuvana blogistina yleinen kyselytutkimuksia kohtaan kohdistuvan epäuskon kylväminen on vastuutonta. Millä ihmeellä psykologisia tai sosiologisia tutkimuksia tehdään jatkossa, jos kyselytutkimukset ovat kelvottomia? Jos et pysty näkemään agendaasi, se oli tahatonta. Uskon kuitenkin itse, että se oli tahallista. Ensimmäinen tarkoittaa että olit taitamaton ja jälkimmäinen että olit vilpillinen. En ole varma kumpi on pahempi selitys.

Käyttäjän SaaraHuhtasaari kuva
Saara Huhtasaari Vastaus kommenttiin #15

Blogillani ei ole tarkoitus kylvää epäluuloa, vaan tuoda esiin gallupeissa esiintyviä ongelmia.

Laitan aina jokaiseen blogikirjoitukseeni liitteet ja lähteet, jotta jokainen lukija pääsee itse kriittisesti lukemaan ja arvioimaan tekstini luotettavuutta. Jokainen meistä muodostaa omat näkemyksemme eri teksteistä. Tulkinta on tulkinnanvaraista.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #17

Hyvä että laitoit linkit, kiitos. Jos agendasi olisi muuten jäänyt epäselväksi, viimeistään tuo Federalistin artikkeli samankaltaisuuksineen ja aggressiivisine näkökantoineen selvittivät asian. Jo Federalistin käyttäminen lähteenä osoittaa missä mennään. Lainaanpa minä vuorostani tuota artikkelia, jos jollakin on epäselvyyttä, mikä ajatus näyttää innoittaneen blogaustasi:

With polling quite obviously failing to reflect the actual views of voters, the question is, what is the purpose of circulating the polling results? Could it be to convince voters and donors that if they’re not in tune with the liberal agenda, they’re out of step with popular views...

These days, polls seem to endeavor to impact voters rather than reflect voters’ intentions, touting an “everybody else is doing it” mindset. This intends to deflate conservatives...

Objektiivisuusväitteelläsi olisi ollut edes aavistus uskottavuutta ilman blogauksen loppukaneettia, joka oli käytännössä suora käännös Federalistin tekstistä. En kuitenkaan epäile hetkeäkään, etteikö tämänkin alustan kommentoijista moni näkisi asiaa juuri noin.

Jätän vaikuttimiesi ruotimisen tähän ja tarjoan sinulle viimeisen sanan, mikä muutenkin on toki aina blogistin oikeus ja mahdollisuus.

Käyttäjän SaaraHuhtasaari kuva
Saara Huhtasaari Vastaus kommenttiin #20

Ettet vain itse sortuisi aliarvioimaan Federalistin artikkeliä viitteenä varsinkin kun se linjassa mm. myös tämän lähteen kanssa: Jacobs L. R. & Shapiro R.Y. (1995-1996). Presidental Manipulation of Polls and Public opinion: The Nixon administration and the pollsters. Politcal science quarterly. Vol.110. No.4, pp.519-538.

Lähde ei aina takaa tiedon virheellisyyttä, mutta saattaa paljastaa kommentaattorin asenteellisuuden.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #23

Kun nyt kerran kysyt suoraan, niin palaanpa jatkamaan pohdintaa. En, en ollut ikinä kuullutkaan the Federalistista. Luin tuon artikkelin ja kaksi muuta, jonka perusteella muodostin itse lähteestä kuvan. Pointtini oli kuitenkin tuo artikkeli itsessään lähteenä, minkä mielestäni osoitin kahdella lainauksella konservatiiviagendaa puffaavallekin aika yksiselitteisesti. Teksti oli harvinaisen yksisilmäistä.

Oliko sitten Federalistin artikkeli linjassa sen kanssa mitä Jacobs et. al. kirjoitti? Tavallaan kyllä, mutta yksi suuri ristiriita syntyi siinä, että Nixonin hallinnolta kopioitu toimintatapa esitettiin nimenomaisesti liberaalien modus operandina. Se särähti korvaan aika pahasti.

Vaikka lähde ei takaisikaan tiedon oikeellisuutta, se voi lisätä oikeellisuuden todennäköisyyttä ja tiedon uskottavuutta varsin merkittävästi. Asenteellisuuttani ei tarvitse paljastaa millään. Se paistanee kommenteissani kirkkaana. Meistä vain toinen on näytellyt objektiivista ja sanonut ettei kirjoittamansa edusta hänen mielipiteitään.

Mitä Jacobs et. al. artikkeliin tulee, niin en oikein ymmärrä sen relevanssia? Ei kai kenellekään voi tulla yllätyksenä, että Nixonin jengi manipuloi jotakin, kuten tässä tapauksessa tutkimustuloksia.Se että joku on manipuloinut kyselytutkimusten tuloksia, ei mitenkään vähennä hyvin tehdyn kyselytutkimuksen arvoa. Kuten aiemmin kirjoitin huonosti tehdyt tutkimukset ovat oma asiansa, mutta en Usko että niistä kannattaa keskustella yleisellä tasolla, vaan specifein esimerkein.

Jos tuosta artikkelista pitäisi jotakin nostaa esille, niin sen että kyselytutkimukset (Yhdysvalloissa) vaikuttavat poliittiseen päätöksentekoon. Päättäjät haluavat huomioida kansan (kannattajiensa) mielipiteet. Toivottavasti meidän päättäjämme ajattelevat samoin.

p.s. Pitäisikö poliittisiin mielipidekyselyihin nostaa kysymys "Media impartiality" kuten Nixon halusi tai "Media fairness" kuten Gallup sen toteutti, kun se näyttäisi olevan huolenaiheenasi? (pp 528-529)

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu Vastaus kommenttiin #25

Muutamat kerrat olen ihmetellyt vaikkapa täälläkin kommentoivien perussuomalaisten logiikkaa. Jos kyselyjen tulokset ovat heidän kannaltaan myönteisiä, ne ovat kohtuullisen luotettavia. Jos tulokset näyttävät heikoilta, ne ovat epäluotettavia. Jos MTV3:n vaalikoneessa kerrotaan Huhtasaaren olevan paras valinta yli 40% vastaajista, se on totuus.

Kuitenkin suurimmat suomalaiset kyselytutkimusten tekijät elävät näistä tutkimuksista. Mikään ei olisi tuloksenteolle vaarallisempaa kuin jääminen kiinni manipuloidusta tutkimukseta tai tulosten käsittelystä. Kukaan järkevä ihminen ei pidä kyselytutkimuksen tulosta absoluuttisena totuutena mutta kohtuullisella todennäköisyydellä se antaa yleiskuvan tilanteesta ja muutossuunnista. Kuitenkaan virhemarginaalien sisällä oleville muutoksille ei kannata asettaa liian suurta painoarvoa.

Tilastollisessa tutkimuksessa otannan keskiarvo vastaa perusjoukon keskiarvoa tietyllä todennäköisyydellä. Kaiken lisäksi vaikkapa puolueiden kannatukset ovat nollasummapeli, jolloin poikkeama yhdessä tuloksessa implikoi vähintään yhden poikkeaman myös muissa tuloksissa.

Joten pitääkö kannatuskyselyihin suhtautua kuin Jumalan sanaan? Ei. Kannattaako kannatuskyselyihin uskoa? Kohtuudella. Pyritäänkö kannatuskyselyjä käyttämään manipulointiin? Kyllä. Pyrkivätkö tutkimuslaitokset manipuloimaan tuloksia? Hyvät laitokset eivät, asenteelliset laitokset kyllä. Ovatko nettikyselyiden tai vaalikoneiden tulokset luotettavia? Ei.

Vähän sama vika kuin Stenbäckillä. Tämän blogin ja keskustelun luettuani oli pakko tarkistaa, onko Saara Huhtasaari Laura Huhtasaaren sisko? Sen verran ohjailevaa olivat lähdevalinnat ja suhtautuminen kyselyihin. Kyllä...

Käyttäjän SaaraHuhtasaari kuva
Saara Huhtasaari Vastaus kommenttiin #29

Sinulla on vapaus tulkita lukemaasi haluamallasi tavalla.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu Vastaus kommenttiin #31

Reputit ainakin pari kertaa.

Stenbäck kysyy:
"Mihin ihmeeseen perustuu väite siitä, että tutkimusajankohta vaikuttaisi jotenkin kyselytutkimuksen tulosten tarkkuuteen?"
Vastaat:
"Research has also shown polls tend to be the least accurate the further they are from Election Day."

Kuten Stenbäck toteaa, sekoitat kaksi asiaa, tutkimustuloksen tarkkuuden ja ennustavuuden. On itsestään selvää, että ennustuksen tarkkuus huononee ennustusvälin kasvaessa mutta ei sillä tosiasialla ole mitään yhteyttä kyselyn tuloksen tarkkuuteen. (On jopa täysin mahdollista, että kyselyn tulos vastaa täsmälleen tulevan mittauksen tulosta, mutta se on silloin sattumaa, jolla on vain joku todennäköisyys.) Täysin tarkan ennusteen tulevasta voi antaa nykytilan perusteella vain, jos nykyinen mittaus on tarkka ja järjestelmän malli täysin deterministinen.

Muistat myös vedota "bandwagon effect" mahdollisuuteen. Ellei halua syyllistyä kirsikanpoimintaan, samassa yhteydessä olisi syytä mainita myös "underdog effect". Se on yhtä hyvin nähtävissä oleva reaktio. Viime eduskuntavaalien allakaan eivät ihmiset kyselyiden perusteella menneet suinkaan keskustan "bandwagonin" mukaan vaan alkoivatkin kannattamaan "underdog" perussuomalaisia...

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #32

Underdog effect on käsittääkseni nähty vahvana myös pesidentinvaaleissa sekä Elisabeth Rehnin, että Pekka Haaviston kohdalla. Spontaanisti ei tule mieleen edes kovin selviä bandwagon effect -esimerkkejä. Maailmalta noita underdog-esimerkkejä viime vuosilta lienevät Trump, brexit ja Le Pen, vaikka viimeksi mainittu ei voittanutkaan.

Käyttäjän SaaraHuhtasaari kuva
Saara Huhtasaari Vastaus kommenttiin #32

Hyvä Juho tämä ei ole tentti, vaan blogikirjoitus.
Ennustavuus ja tarkkuus kulkevat ainakin jossain määrin "käsikädessä", en ole kuullut laadukkaasta tutkimuksesta, jossa näin ei tapahtuisi.
Kiitos "underdog effectin" nostamisesta, hyvä pointti!

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu Vastaus kommenttiin #37

Kiitos itsellesi, vastaat kiitettävän hyvin. (Ei todellakaan tentti. Siitä huolimatta, jos blogikirjoituksessa on näkemyksiä, joiden totuusarvoa voi kyseenalaistaa, se lienee syytä tehdä. Joko siksi, että itse saisi paremman vastauksen ja huomaisi oman virheensä, tai siksi, että blogisti oppisi...)

Silti vielä pari asiaa, kun nyt olen lähtenyt tälle tielle. (Valitsemasi viitteet menivät pikemminkin mielipidesarjaan kuin tutkimustuloksiin.)

Ennustavuus ja tarkkuus ovat kuitenkin eri asioita. Mittaustuloksen tarkkuus riippuu vain mittausjärjestelystä. Epätarkkakin mittaus voi silti tuottaa täsmälleen oikean arvon, emme vain tiedä sitä varmasti oikeaksi. Ennustavuus taas riippuu sekä lähtötilanteen mittauksen tarkkuudesta että 'ennustajan' järjestelmämallin hyvyydestä. Vain jos malli on täsmälleen oikea (ja täysin deterministinen), tarkasta mittauksesta laadittu ennuste on tarkka. Siitä huolimatta täysin virheellisen mallin tuottama, täysin virheellisestä lähtötilanteesta laadittu ennuste voi osua täysin oikeaan. Emme vain tiedä sitä etukäteen ja tämän tapahtuman todennäköisyys on hyvin pieni.

"Teorian testausta; itse en muista milloin viimeksi valtamedia olisi julkaissut gallup –tutkimuksen, jossa kysymysten perusasettelu tukisi perinteisten konservatiivisten arvojen säilyttämistä."

Tuohon on oikeastaan yksinkertainen vastaus. Kysymyksenasetteluissa pyritään yleensä selvittämään, miten suhtaudutaan johonkin muutokseen, ei sitä, miten suhtaudutaan yleensä muutoksen vastustamiseen. Ei-muutos ei ole muutos. Konservatismi on jo määritelmällisesti ei-muutosta.

Kyllä minusta on kysytty esimerkiksi rajavalvonnasta tyyliin, pitäisikö sitä lisätä. Sitä nähdäkseni ei ole kysytty, pitäisikö sitä vähentää. En ole kuullut myöskään, että olisi kysytty, että pitäisikö Lähi-Idän partalasten kyyläystä rajalla vähentää/lisätä. (Tukisiko asenteellinen kysymyksenasettelu perinteisten konservatiivisten arvojen säilyttämistä vai ei?)

Myönnän joka tapauksessa, että kysymyksenasettelu on vaikeaa. Olen itsekin törmännyt vaalikoneissa kysymyksiin, joista yhtäkkiä olen todennut, että hei, minähän voin perustellusti olla sekä täysin samaa että täysin eri mieltä. Vastaus riippuu täysin siitä, miten tulkitsen kysymyksen. Kovin paljoa ei edes auta se, että jossain määrin voi päätellä, kumpaa tulkintaa kysymyksenasettaja on tarkoittanut.

Silloin myös sopivuus jonkin ehdokkaan kannan kanssa riippuu sekä siitä, olemmeko varsinaisesti samaa vai eri mieltä ja olemmeko tulkinneet kysymyksen samalla vai eri tavalla. Jos olemme samaa mieltä mutta meillä on eri tulkinta, meistä tulee erimielisiä. Jos taas olemme eri mieltä ja meillä on eri tulkinta, meistä tulee samanmielisiä. Jos tulkinta on sama, mielipiteen saman- tai erimielisyys tulee oikein esille.

JK. "Esimerkiksi tiedotusvälineet nostavat esiin yhden kandidaatin, joka saa enemmän julkisuutta verrattuna muihin."
Tässä tapauksessa kaksi. Laura Huhtasaari ja Paavo Väyrynen ovat saaneet mediassa varmaan enemmän julkisuutta kuin 5 muuta yhteensä. Tai sitten muiden julkisuus ei näy, koska siinä ei ole mitään mielenkiintoista. Niinistöä on vaikea laskea, koska on vaikea erottaa presidentin julkisuutta presidenttiehdokkaan julkisuudesta. Siinä mielessä istuvalla presidentillä on tietenkin etulyöntiasema.

Käyttäjän SaaraHuhtasaari kuva
Saara Huhtasaari Vastaus kommenttiin #39

Aina saa kyseenalaistaa. Kiitos omalta puoleltasi asian selvennyksestä.

Kysymyksenasettelu on todella vaikeaa, mm. kysymysten sanamuoto, subjektiivinen sanavalinta, myönteinen tai kielteinen informaatio, tuomitseva tai sopimaton kielenkäyttö vaikuttavat vastauksiin. Lisäksi jokainen tulkitsee kysymyksiä omalla tavallaan. Uskomuksemme, arvostuksemme ja asenteemme vaikuttavat kysymysten tulkintaan.

Käyttäjän Merlin kuva
Markus Lintinen

Olen sitä mieltä että saataisiin parempi tulos kun galluppeja ei julkaistaisi vaalien alla vaan annettaisiin ehdokkaiden puhua puolestaan.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

On olemassa niitä, jotka haluavat vähemmän tietoa ja niitä, jotka haluavat enemmän tietoa. Kaikilla kuitenkin tieto lisää tuskaa.

Käyttäjän SaaraHuhtasaari kuva
Saara Huhtasaari

Tieto lisää tuskaa ja totuus satuttaa lähes aina. Mutta kuinka luotettavaa Gallup-tieto on? Ei kannata suoraan luottaa mihinkään tietoon, vaan kannattaa olla epäileväinen ja kriittinen. Rationaalinen harkinta on hyvä ase mitä tahansa tietoa vastaan.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #12

Tuosta on helppo olla samaa mieltä, laittamattomasti sanottu!

Oman kokemukseni mukaan Gallup on ollut hyvin luotettavan tiedon tuottaja. Ja jos jätetään viisastelu omaan arvoonsa, niin gallup-tieto yleensäkin on kokemukseni mukaan erittäin luotettavaa. Haasteet tuppaavat liittymään kysymyksenasetteluun, tulosten tulkintaan ja tilastotieteen ymmärrykseen.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela Vastaus kommenttiin #12

Samaa mieltä.Ei kannata uskoa galluppeihin vaan ajatella omilla aivoilla.Tutkia puolueen ja vaaliehdokkaiden tausta .Niistä selviää parhaiten keiden etuja puolue tulee ajamaan.

Hyvä esim.on gallupit ennen-15 ja Median hehkutus:
"Kansa" haluaa Sipilästä pääministerin 27%
"Kansa" haluaa Timo Soinin ja persut hallitukseen"
Ja "kansa" sai mitä tilasi.
Persut 29.5-15-16.6-17
UV/Siniset 16.6-17-19 asti.
Oliko hyvä päätös jos galluppeihin uskoi?

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu Vastaus kommenttiin #33

Jaa, no miten sen ottaa...

Todellisuudessahan kansa ei uskonut gallupeja. Jos gallupeja olisi uskottu, keskusta olisi saanut vielä 5-6 paikkaa enemmän. Perussuomalaiset taas olisivat saaneet hieman vähemmän, SDP hieman enemmän. Gallupit taisivat luvata jopa vasemmistoliitolle vihreitä paremman tuloksen.

Joten eduskuntaa ei saatu gallupien mukaan. Aika vahvasti gallupit ennustivat pääministerin paikkaa keskustalle mutta gallupien perusteella SDP tai kokoomus olivat aika tasavahvoja hallitukseen. Perussuomalaiset taas oikeastaan heikoilla. Jossain vaiheessa näytti jopa mahdolliselta, että perussuomalaiset olisivat voineet pudota vielä vihreiden tai vasemmistoliitonkin taakse.

Joten kansa ei uskonut gallupeja vaan äänesti miten halusi. Mutta yleiskuvan kannatustilanteesta gallupit kyllä antoivat, vaikka tarkat tulokset eivät ihan niitä vastanneetkaan.

Kuten toisaalla jo totesin, 2015 ei edes tapahtunut keskustan "bandwagon" vaan perussuomalaisten "underdog".

Juuri nythän SDP näyttää olevan gallupeissa suhteellisen vahvoilla. Pitäisikö äänestäjien nyt noudattaa gallupeja? Vai olisiko kuitenkin lupa äänestää kuten haluaa?

Käyttäjän SaaraHuhtasaari kuva
Saara Huhtasaari

Joissain maissa mielipidetiedustelut kielletään vähän ennen vaalipäivää. Tavoitteena on vaalirauhan takaaminen.

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Tämä keskustelunaihe nousee aina pinnalle, kun vaalit lähenevät. Jos vaaleja ei ole lähellä, niin kukaan ei korviaan lotkauta millekkän gallup-virheille.

Varsinkin meteli on sitä suurempi, jos oma ehdokas on gallupeissa hännillä.

Mä luulen, että gallupit hyvin vähän vaikuttavat lopulta, jos joku on ylivoimainen, niin sitten se on. Galluppien syyttely, on häviäjien toimintatapa.

Käyttäjän SaaraHuhtasaari kuva
Saara Huhtasaari

Syyttely ei johda mihinkään.

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto

Kyselyn otos vääristää lopputulosta, koska tällainen kysely ei yksinkertaisesti saavuta kaikkia äänestäjäryhmiä.
Niinistön varmana pidetty vaalivoitto voi aiheuttaa kollektiivisen harhan - muita äänestävät eivät osallistu kyselyihin tai halua kertoa kantaansa. Nukkuvien puolueen herääminenkin voi aiheuttaa yllätyksen.
Kautta aikojen korkein äänestysaktiivisuus pressanvaaleissa 86,8 % oli vuonna 1982 , missä kaikilla pääpuolueilla oli omat ehdokkaat.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Tuolloinkin voittaja oli kyseylyidenkin perusteella varma, jotan kyselyt eivät äänestysprosenttia laskeneet.

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto

Toki, mutta Yhdydysvaltojen presidentinvaaleissa 2016 kyselyt olivat selkeästi Clintonin puolella. Toisin kävi.

Jännä nähdä pysyykö Niinistön kannatus loppuun asti noinkin korkealla.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen Vastaus kommenttiin #19

Gallupithan olivat siinä mielessä oikeassa, jotta enemmistö äänesti Clintonia vaaleissakin.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #21

Kyllä, olivat hyvin lähellä (virhemarginaalissa). Trumpin vähättelyväitteet mielipidetutkimuksissa ovat samaa sarjaa kuin tämä blogauskin. Vaikkapa Real Clear Politicsin laskema konsensusarvio viimeisen viikon kyselyistä antoi äänimäärän eroksi 3,2 prosenttiyksikköä Clintonin hyväksi, kun hän sai 2,1 prosenttiyksikköä enemmän. Molemmat saivat suuremman ääniosuuden, kuin mitä konsensusarvio antoi odottaa (Clinton +1,4 ja Trump +2,5). Ilmeisesti tiukka kisa sai monet muiden ehdokkaiden äänestämistä harkinneista äänestämään toista kärkikaksikosta.

Valitsijamiehistä RCP arvioi 171/538 niin epävarmoiksi, etteivät uskaltaneet esittää edes kumpaan suuntaan tilanne oli niissä osavaltioissa kallellaan, todennäköisestä voittajasta nyt puhumattakaan.

Yhdysvaltain viime presidentinvaaligallupeja, ja nimenomaan se miten Trump muokkasi kampanjaansa niiden perusteella, tullaan varmasti käyttämään kyselytutkimusten koulukirjaesimerkkeinä. Jos jotain, ne osoittivat kyselytutkimusten voiman ja käytettävyyden.

https://www.realclearpolitics.com/epolls/2016/pres...

Käyttäjän ArtoNurmi kuva
Arto Nurmi

Gallup-kyselyitä käytetään myös muissa asioissa kuin vaaleissa. Millon mitäkin asiaa ajetaan niin esimerkiksi että "enemmistö Suomalaisista haluaa...". Esimerkkinä olkoon vaikka maataloustuet jne (en ota nyt kantaa puolesta tai vastaan mt-tukia). Harvoin kukaan tarkemmin tarkastelee mitä ja miten itse asiassa on kysytty, onko ollut alueellinen kysely jne. Voisi ajatella että kysymyksen asettelu, kysyttävän asian (mahdollinen) alustus ja tulosten tulkinta näkyy tuloksissa.

Muissa kuin vaaligallupeissa on se lisähuomiona, että niitä ei yleensä mitenkään tarkasteta. Vaalit sentään käydään ja lopputulos näkyy.

Itse en yhtään pidä sinänsä varteenotettavien medioiden tapaan uutisoida asioita niin että ikäänkuin varmana tietona tuodaan erilaisten kyselyiden tulosten tulkintoja "totuutena". On kysytty yleensä ehkä 500-1500 ihmisen mielipidettä jollain tavalla.

Jonne Lövkvist

Morjens Saara. Käyttäisin vieläkin voimakkaampaa termiä: Mädätys. Yle ja Hesarimedia ovat keihäänkärkenä, mutta ilmiö lyö läpi koko yhteiskunnan. Toivottavasti mahdollisimman pian löytyy arvostusta myös perinteisille arvoille, vaikka tietty määrä kehitystä tietenkin kuuluu aina asiaan. Minä tulen äänestämään systeriäs, varmasti! Vaikka on hiukan turhan nuori ja kokematon, on muut ehdokkaat sitten liian kokeneita:) Laura on kuitenkin ainoa, joka ottaa kantaa asioihin, jotka muokkaavat kansakuntamme eheyttä peruuttamattomasti. Pidän sitä monin verroin tärkeämpänä kuin muutamaa lamaa tai nousukautta - niitä tulee ja menee.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Kyselyjen mukaan enemmistö kannattaa EU:ta, mutta jos kysyttäisiin EU:n politiikasta niin ei juuri kannattajia löydy haittamaahanmuutolle, yhteisvastuulle, liittovaltiolle, tuulimyllyille ja muille EU:n ajamille asioile.

Käyttäjän SaaraHuhtasaari kuva
Saara Huhtasaari

Aivan. Kysymysten muotoilu ratkaisee paljon ja niihin liitetty informaatio voi vaikuttaa merkittävästi vastauksiin.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Jos kysytään elinkeinoelämältä,elintarvikejalostamoilta,maatilayrittäjiltä ,niin mikähän olisi vastaus EU?
Kenellä on rahat ja työpaikat niiden lauluja laulat eduskunnassa
ja ne EU politiikasta päättää ei presidentti.
Kuten ei myöskään pakolaisista tai maahanmuutostakaan presidentti vaan eduskunta.
Mielipide vaikuttajana vain.
-Mutta päätökset tekee kansan vaaleilla antamalla valtakirjalla 200 eduskunnassa.
Ei kannata uunottaa kansaa asioilla mihin ei presidentillä ole valtuuksia.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset