*

Ihmismielen ihmettelyä Luonne on ihmisen kohtalo. (Herakleitos)

Sinäkin petät itseäsi

”Pahimmat valheet ovat niitä, joita kerromme itsellemme” -Bach

Suurin osa meistä pitää itseään keskimääräisesti älykkäämpänä ja viehättävämpänä. Tilastollisesti tämä ei yksinkertaisesti ole mahdollista. Itsepetosta on siis ilmassa. Itsepetos, jossa ihmiset tiedostamatta tulkitsevat todellisuutta toiveidensa mukaisesti totuutta vääristellen, on varsin yleinen piirre ihmisten keskuudessa. Valehtelemme itsellemme, koska se hyödyttää meitä sekä henkisesti että konkreettisesti. Lisäksi itsepetos on meille avuksi, kun olemme tekemisissä muiden ihmisten kanssa.

Itsepetos suojaa yksilön minäkuvaa. Freud ymmärtää itsepetoksen eräänlaisena suojameknismina. Lisäksi muiden psykologien ja tutkijoiden mukaan itsepetos on tarpeellista juuri yksilön minäkuvan suojelemiseksi. Valheet auttavat meitä navigoimaan sosiaalisen elämämme psykologisten monimutkaisuuksien läpi, valheet auttavat meitä jatkamaan. Valehtelu voi olla myös erittäin hyödyllistä maailmankäsityksemme muokkaamisessa.  Valheet auttavat meitä pyrkimään olemaan omia itsejämme. Kognitiivinen dissonanssi on yksi itsepetoksen mekaniikan ymmärtämisen keskeimmistä tekijöistä. Kognitiivinen dissonanssilla tarkoitetaan kahden ristiriitaisen kognition kokemista. Ihminen pyrkii joko tietoisesti tai tiedostamatta rationalisoimaan sekä välttämään ajattelunsa ja toimintansa välisiä ristiriitoja muokkaamalla ajatuksena yhteensopivaksi tekojensa kanssa tai muuttamalla tekonsa ajatustensa mukaisiksi. Vaikka aivot olisivatkin tietoisia tapahtuvasta, ne pyrkivät silti luomaan rinnakkaistodellisuuden, joka on täynnä harhakuvia.

Itsepetos toimii suodattimena. Valheet toimivat eräänlaisena suodattimena, joka pidättää meiltä tietoja, jotka voivat olla haasteellista oman minäkuvamme kannalta. Psykologit kutsuvat tätä ilmiötä valikoivaksi altistumiseksi.  Pyrimme minimoimaan tai jopa välttämään altistumisen ristiriitaisen tiedon kanssa siitä mitä me ajattelemme itsestämme. Vältämme tietoa, joka haastaa meitä. Usein kiistämme kaikki mahdolliset linkit negatiivisille kommenteille. Aivot pyrkivät toimimaan omien kokemusten mukaisesti ja päättävät todellisuutemme tulkinnasta, meillä ei siis oikeasti ole pääsyä todellisuuteen. Tulkitsemme usein myös virheitä  tavalla, joka suojelee minäkuvaamme, virheistä voi tulla tulkinnanvaraisia. Ja pian mielemme täyttyy valheista, joita me automaattisesti alamme toistamaan ja soveltamaan käytäntöön.

Itsepetos on toisinaan meille hyödyllistä. Jotkut tutkimukset viittaavat siihen, että itselleen valehteleminen voi toisinaan olla meille hyödyllistä. Valehteleminen ajaa etujamme. Kurzbanin mukaan olemme oppineet kilpailemaan ympärillä olevien asioiden kanssa ja ennen kaikkea olemme oppineet valehtelun jalon taidon, valehtelun avulla pystymme vakuuttamaan itsemme ja muut ihmiset ympärillämme. Itsepetosta harrastavat henkilöt ovat taitavampia valehtelemaan myös muille. Itsepetosta on myös osoitettu eduksi niille, jotka kamppailevat epäonnisen menneisyyden kanssa, ja pyrkivät kohti parempaa tulevaisuutta.

Itsepetos parantaa suorituskykyä. Luottamuksen (joko ansaitun tai kuvitellun) ja suorituskyvyn yhteydellä on paljon tieteellistä tukea. Jo pelkkä ajattelu onnistumisesta auttaa menestymään. Itsepetos voi myös auttaa saavuttamaan enemmän mahtipontisia tavoitteita.

Itsepetos vähentää masennusta. Tutkijat, jotka ovat tehneet tutkimuksia masennuksesta, ovat havainneet, että kliinisesti masentuneilla on usein yllättävän tarkka mielikuva itsestään, jopa liian totuudenmukainen ja totuus masentaa. Tämä ilmiö tunnetaan niin sanottuna masennuksen realismina.

Itsepetos parisuhteissa. Onnellisen ja kestävän parisuhteen salaisuutena onkin, ainakin tietyiltä osin, itsepetos. Feldmanin mukaan meidän täytyy nähdä kumppanimme niin lähellä täydellistä kuin vaan on mahdollista ja kaikki muut toivottoman epätäydellisinä.

Lopuksi

Me haluamme hyväksyntää, haluamme olla viehättäviä ja varteenotettavia yksilöitä. Jotta voisimme tehdä vaikutuksen toisiin, turvaudumme tarinoihin, jotka tekevät meistä päteviä ja pystyviä. ”Ole oma rehellinen itsesi” osoittautuu olevan melko monimutkainen prosessi, johon liittyy usein varsin monitahoisia ja monimutkaisia yhdistelmiä, jotka tasapainoilevat keskenään. Totuudessa pysyminen vaatii suurta rohkeutta. Ja harvalla meistä löytyy siihen tarvittavaa rohkeutta. On paljon helpompi tulkita valehtelun avulla ympärillä olevaa maailmaamme haluamallamme tavalla joka ei ole ristiriidassa näkemystemme kanssa. Totuuden kuuleminen ja sen hyväksyminen voisi tuoda meille pettymyksen. Ja sitähän me emme halua. Lisäksi totuuden kuuleminen voi olla osalle meistä liian pelottavaa, koska totuuden kuuleminen ja sen hyväksyminen satuttaa lähes aina. Loppupelissä rehellisyys on paras mahdollinen toimintatapa meille, mutta olemmeko valmiita sille? Tuskin, mutta aina voi yrittää olla edes vähän enemmän rehellinen sekä itselleen että muille. Olemme itsellemme sen velkaa.

(Kirjoitus löytyy myös blogistani: www.saarahuhtasaari.vuodatus.net)

Lähteet & viitteet:

Discover (2013). Lying to yourself helps you lie to others. Haettu: http://discovermagazine.com/2013/june/01-lying-to-yourself-helps-you-lie-to-others

Feldman, R.(2010). The truth about lying. Virgin Books. New York.

Kurzban, R. (2010). Why Everyone (else) Is A Hypocrite? Princeton University Press. New Jersey.

McLeod, S.(2008). Cogitive dissonance. Haettu: https://www.simplypsychology.org/cognitive-dissonance.html

Shellenbarger, S. (2012. The Case for Lying to Yourself. The wall Street Journal. Haettu: https://www.wsj.com/articles/SB10000872396390443343704577548973568243982

Sherman, J.E.(2014). Selective Exposure Calling Inconvenient News Irrelevant. Haettu: https://www.psychologytoday.com/blog/ambigamy/201402/selective-exposure-calling-inconvenient-news-irrelevant

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (19 kommenttia)

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Viehättävyys on kanssaihmisen silmissä, se ei ole mikään mitattavissa oleva ominaisuus.
Peilistä tai selfiellä ei näe omaa viehättävyyttään.

Käyttäjän SaaraHuhtasaari kuva
Saara Huhtasaari

Kanadalaisen tutkimuksen mukaan paljon selfieitä ottavat ihmiset pitävät itseään muita viehättävämpinä: http://journals.sagepub.com/doi/abs/10.1177/194855...
Mutta tosiaan kauneus on katsojan silmässä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Muistan kerran sattumalta nähneeni itseni vilahdukselta peilistä tilanteessa jossa ohjasin jotain ryhmää. Hämmästyin; olenko tosiaankin noin sädehtivä? Sitä en ollut koskaan nähnyt kylpyhuoneen peilistä.
Olen joskus myös nähnyt kauneteni katsojan silmistä.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Valtaosa n. 80 % ihmisistä eivät ole terävimpiä kyniä penaalissa ja loput ovat niitä, jotka eivät teroitinta kaipaa.

Käyttäjän SaaraHuhtasaari kuva
Saara Huhtasaari

Yksi lempisitaateistani onkin Axel Oxenstiernan lentävä lause: “Poikani, kunpa tietäisit, miten vähällä järjellä tätä maailmaa hallitaan.”

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Sen kyllä huomaa hieman tylsempikin kynä. Ainakin jos talonpoikaisjärki on tallella.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Lauri, mitä pidät terävyysrajana?

Käyttäjän AleksiSaarinen kuva
Aleksi Saarinen

Olen pohtinut tätä samaa ilmiötä. Onni ja todellisuus ovat usein ristiriidassa. Suurin osa ihmisistä kulkee vaistomaisesti onnea kohti. Ne jotka eivät, ajautuvat kriisiin ja lopulta masennukseen. Osa on jopa niin jääräpäisiä absoluuttisen totuuden suhteen, että jatkaa ehdointahdoin siinä vellomista, vaikka tiedostaisivat tilanteen.

Varsinaiseksi ongelmaksi tämä muodostuu oikeastaan vasta siinä vaiheessa, kun ei riitä, että onnistuu syöttämään pajunköyttä vain itselle, vaan kokee pakottavaa tarvetta käännyttää myös muut ympärillä uskomaan siihen.

Kolmas ja ylivoimaisesti vaikein vaihtoehto on sitten todellisuuden hyväksyminen sellaisena kuin se on. Mutta tämä vaatii jo sen tason yleistä ymmärrystä ja henkistä kapasiteettia, että kovin monella ei aika tai rahkeet siihen riitä, eikä missään nimessä tarvi riittääkkään.

Käyttäjän SaaraHuhtasaari kuva
Saara Huhtasaari

Totuus on yleensä liian brutaalia meille ja todellisuudessa eläminen voi masentaa. Sanat totuus ja onni ovat tosiaan usein toisiaan poisulkevia.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Pitäisi joidenkin sentään huomata mihin tässä maailmassa ollaan menossa.
Onni ei ole mielekäs tavoite ja sitäkään ei voi mitata.

Käyttäjän AleksiSaarinen kuva
Aleksi Saarinen

"Onni ei ole mielekäs tavoite ja sitäkään ei voi mitata."

Onnellisen ihmisen suusta tällaista väitettä harvemmin kuulee.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Olen minä välillä kokenut onneakin, mutta ei se mikään kestotila ole minulla ainakaan. Se on ollut lahja ja seuraus, ei koskaan päämäärä johon olisin pyrkinyt.

Käyttäjän AleksiSaarinen kuva
Aleksi Saarinen Vastaus kommenttiin #13

Tein kerran pienimuotoisen kyselyn ihmisille, että haluaisivatko he mielummin olla joko A) onnelisia, vai B) oikeassa.

Ei tullut yhtään B vastausta.

Otanta toki oli varsin pieni.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #15

Kernaasti toivoisin olevani väärässä, mutta niin positiivisesti en kykene itselleni valehtelemaan. Minä en valitse kumpaakaan vaihtoehdoistasi.

Käyttäjän SaaraHuhtasaari kuva
Saara Huhtasaari Vastaus kommenttiin #15

Minä valitsisin molemmat vaihtoehdot: onnellisesti oikeassa :)

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #17

Voihan joskus niinkin olla. Sekä että vastaisin minäkin monasti, mutta yleensä se ei olle mahdollista nykyisin vallitsevalle digilogiikalle.

Käyttäjän SaaraHuhtasaari kuva
Saara Huhtasaari

Pitääkö kaikkea voida mitata? Onni ja onnellisuus ovat suhteellisia.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Juuri näin, mutta jotkut ovat tehneet uraa näennäismittaamalla onnellisuutta. Luultavasti onnistunut tekemään sillä itsensä suhteellisen onnelliseksi ja hyvinvoivaksi. Ei niitä terävämpiä kyniä kumminkaan. Joten ehkä teoriasi on oikea.

Käyttäjän ErkkaRuotsalainen kuva
Erkka Ruotsalainen

Ennemmin olen kyyninen realisti kuin valehtelija. Negatiivisuutta ymmärrän varoa mutten näe älykkään ihmisen toimintana valehtelua edes itselleen. Voisin erittäin helposti olla masentunut ja hoidon tarpeessa. Puolison itsemurhasta lauantaina 2 vuotta, työttömyys pitkittyy,terveyden kanssa perinteiset ylipainoon liittyvät taudit saattaa olla syntyvaiheissa jne. Osaan nauraa itselleni ja suhtautua tulevaisuuteen realistisesti eli kyllä niitä työpaikkoja ja puolisoita on ollut ennenkin ja tulee taas joskus olemaan. Tää lähti pikkusen sivuraiteille mutta rehellisyys on minulle äärimmäisen tärkeää.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset