*

Ihmismielen ihmettelyä Luonne on ihmisen kohtalo. (Herakleitos)

Rikollisten sosiopaattien ja psykopaattien tärkeimmät erot

Psykopaatit ja sosiopaatit muistuttavat toisiaan, ja nämä sairaudet jakavat monia samoja käyttäytymispiirteitä, jotka osaltaan johtavat sekaannusta häiriöiden välillä (Bonn, 2014). Kummatkin kuuluvat epäsosiaalisten persoonallisuushäiriöiden ryhmään ja ovat läheistä sukua toisilleen. Psykiatrisen tautiluokituksen (American Psychiatric Association DSM-5), mukaan sekä sosiopatia että psykopatia löytyvät otsikolla epäsosiaalinen persoonallisuus häiriö (ASPD= antisocial Personality Disorders).

Keskeisimmät ominaisuudet, jotka sosiopaatit ja psykopaatit jakavat ovat:

- piittaamattomuus lakea ja sosiaalisia tapoja kohtaan
- välinpitämättömyys toisten oikeuksia kohtaan
- Kummallekkaan toisten ihmisten turvallisuus ei usein merkitse mitään
- ei tunne katumusta tai syyllisyyttä
- suuntaus väkivaltaiseen käyttäytymiseen

Yhtäläisyyksien lisäksi, sosiopaatteilla ja psykopaateilla on myös omia ainutlaatuisia käyttäytymispirteitä. Psykologi Tompkinsin mukaan (mainittu Robinson, n.d.) keskeinen ero on omatunto eli onko sitä vaiko ei. Psykopaatilla ei ole omaatuntoa, hän ei tunne moraalisia tunnontuskia tekemisistään. Sosiopaatilla on tyypillisesti omatunto, vaikkakin heikko. Hän saattaa tuntea jonkinasteista syyllisyyttä, mutta se ei estä häntä toimimasta.

Bonnin (2014) mukaan on olemassa selviä ja merkittäviä eroja näiden kahden persoonallisuushäiriön välillä (ks. alla). Lyhykäisyydessään psykopatia on sosiopatiaa vaikeampi häiriö.

Sosiopaatit ovat yleensä hermostuneita ja provosoituvat helposti. He ovat epävakaita, ennalta-arvaamattomia ja alttiita emotionaalisiin purkauksiin, kuten raivokohtauksiin. Sosiopaatit ovat todennäköisesti kouluttamattomia ja he eivät pysty pitämään vakituista työtä tai pysymään yhdessä paikassa kovin pitkää aikaa. Usein heillä ei myöskään ole perhettä. Sosiopaateille on vaikeaa, vaikkei kuitenkaan mahdotonta, muodostaa kiintymysuhteita muiden henkilöiden kanssa. Monet sosiopaatit kykenevät muodostamaan kiintymyssuhteen tietyn yksilön tai ryhmän kanssa, mutta he eivät kuitenkaan huomioi yhteiskuntaa tai sen sääntöjä (Bonn, 2014; Grohol, 2016). Jokainen sosiopaatin tekemä rikos, murhat mukaan lukien, vaikuttavat olevan sattumanvaraisia, sekavia ja sponttaaneja suunnitellun sijaan.

Sosiopaatti eroaa psykopaatista siinä, että hän ei petä aivan kaikkia. Sosiopaatin kohteena on yleensä korkeasti empaattiset ihmiset (McGregor & McGregor, 2013). Sosiopaatin piittaamaton käytös liittyy sisäistettyyn kulttuuriin (Hare, 1993). Muiden silmissä sosiopaatit vaikuttavat olevan todella häiriintyneitä, ympäristöllä ei juuri löydy ymmärtämystä sosiopaatteja kohtaan.

Psykopaatit ovat kykenemättömiä muodostamaan emotionaalisia kiintymyssuhteita tai tuntemaan todellista empatiaa toista henkilöä kohtaan, vaikka he osaavat olla viehättäviä.  Psykopaatit ovat hyvin manipuloivia ja saavuttavat helposti toisten henkilöiden luottamuksen.  He oppivat matkimaan tunteita, vaikka he ovat kyvyttömiä todella tuntemaan niitä, ja vaikuttavat normaaleilta hyväuskoisille ihmisille. Psykopaatti kokee, ettö muut ihmiset ovat olemassa vain palvellakseen häntä. Psykopaatit ovat usein hyvin koulutettuja ja he pystyvät pitämään työnsä. Jotkut psykopaatit ovat niin hyviä manipuloinnissa ja matkimisessa, että heillä on perhe ja muita pitkäaikaisia suhteita ilman, että henkilöt heidän ympärillä edes osaisi epäillä psykopaatin todellista luonnetta (Bonn, 2014).

Kun psykopaatti tekee rikoksia, he suunnittelevat huolellisesti kaikki yksityiskohdat jo etukäteen ja lisäksi usein varasuunnitelmat. Toisin kuin sosiopaattiset kollegansa, psykopaattinen rikollinen on usein tyyni, rauhallinen ja huolellinen (Grohol, 2016; Robinson, n.d.). Heidän rikokset, olivatpa ne joko väkivaltainen tai väkivallattomia, ovat erittäin hyvin organisoitu ja yleensä tarjoavat viranomaisille vain muutamia vihjeitä rikoksen selvittämiselle. Älykkäät psykopaatit ovat erinomaisia valkokaulusrikollisia ja "huijareita" johtuen heidän rauhallisesta ja karismaattisesta olemuksesta (Bonn, 2014).

Psykopaatteja on pidetty keskivertoa älykkäämpinä, mutta uusimman tutkimuksen mukaan psykopaatit menestyivät muuta väestöä huonommin älykkyyttä mitaavissa tehtävissä (Sanchez & Kavish & Boutwell, 2017).

Psykopatia on kaikkein vaarallisin epäsosiaalinen persoonallisuushäiriö, koska he erottavat emootiot teoistaan, riippumatta siitä, kuinka kauheita nämä teot voivat olla. Psykopaattinen tappajia näkee heidän viattomat uhrinsa epäinhimillisinä käyttöesineinä, objekteina, joita he voivat huvin vuoksi kiduttaa, rääkätä ja häpäistä (Bonn, 2014). Psykopaattiin ei kukaan voi luottaa, ei edes perheenjäsenet.

Syyt

Psykopatian ja sosiopatian syyt ovat erilaisia. Uskotaan, että psykopatia on suurelta osin perimää eli yhteydessä fysiologiseen poikkeavuuteen, kun taas sosiopatia todennäköisesti on ympäristötekijöistä johtuvaa. On havaittu, että sosiopatia olisi enemmän opittua käyttäytymistä synnynäisen sijaan. Sosiopatia näyttäisi olevan lapsuusajan trauma ja fyysisen ja henkisen väkivallan tuote.  Sosiopaatit ovat kykeneväisiä empatiaan tietyissä rajoitetuissa olosuhteissa  muttei kaikissa ja vain muutamien yksilöiden kanssa, muttei kaikkien (Bonn, 2014).  

Psykopatian juuret juontavat geeneihin, viimeaikaiset aivotutkimukset osoittavat, että psykopaattien aivot ei ole kuin muiden ihmisten. Aivoissa on fyysisiä eroja, aivojen alue, joka vastaa impulssin kontrollointi tunteista ei ole psykopaatille täysin kehittynyt lisäksi psykopaatin mantelitumakkeessa ( aivojen „tunnetietokoneessa“) löytyy eroavaisuuksia verrattuna ei-psykopaattisiin. Nämä erot vaikeuttavat muun muassa toisen tuskan tunnistamista (Gross, 2010). Lisäksi psykopaatin kehontoiminnat poikkeavat muista ihmisistä. Yleensä kun ihminen näkee verta tai väkivaltaa, hänen sydämensä alkaa sykkimään nopeammin, hengitys nopeutuu ja kämmenet alkavat hikoilemaan,  psykopaatin kehon reaktio on vastakkainen. He tulevat rauhallisemmaksi. Kyseinen kehon reaktio auttaa psykopaatteja olemaan pelottomia ja he eivät myöskään pelkää tekojensa seuraamuksia (Robinson, n.d).

Vihjeitä psykopatiasta ja sosiopatiasta on Groholin (2016) mukaan yleensä saatavilla jo lapsuus ajan käyttäytymisestä. Nämä ovat:

- Aggressiivisuus ihmisiä ja eläimiä kohtaan

- Omaisuuden tuhoaminen

- Petoksia tai varkauksia

- Vakavia rikkomuksia sääntöjä tai lakeja kohtaan

Lapsilla ja nuorilla, joilla esiintyy edellä mainittuja käytöshäiriöitä ovat suuremmassa riskissä sairastua epäsosiaaliseen persoonallisuus häiriöön.

Visuaalinen kuva/ kaavio psykopaateista ja sosiopaateista osoitteessa: http://psychologia.co/psychopath-vs-sociopath/

Vankiaineisto ja rikosten uusinta

Vankiaineistossa noin 15-25% vangeista täyttää psykopatian kriteerit, henkirikoksen tekijöistä 30 % ja sarjamurhaajista 90% on psykopaatteja (Häkkänen-Nyholm, 2009). Lisäksi talousrikostuomiota suorittavilla vangeilla on usein psykopatiaa. Hare (2007) on todennut kirjassaan (Käärmeet liituraidassa):“Jos en tutkisi psykopaatteja vankilassa, menisin tekemään tutkimusta pörssimarkkinoille“. Sosiopaatteja on vankiaineistossa noin 15-25%. Sosiopaatti vangit syyllistyvät yli kaksi kertaa enemmän aggressiivisiin rikoksiin kuin muut rikolliset (lukuunottamatta psykopaatteja). Psykopaatti vangit tekevät enemmän vakavia väkivaltarikoksia kuin ei-psykopaattiset (Woodworth & Porter, 2002; Hare, 2006).

Rikosten uusimisessa sosiopaatit ja psykopaatit uusivat rikoksen muita vankeja todennäköisemmin vankilasta vapauduttuaan (Woodworth & Porter, 2002). Sosiopaateilla rikoksen uusiminen on noin puolet korkeampi kuin muilla rikollisilla ja väkivaltarikoksissa kolminkertainen. Psykopaattinen rikoksentekijä uusii kolme kertaa todennäköisemmin rikoksen ja väkivaltarikokseen syyllistynyt uusii neljä kertaa todennäköisemmin vuoden kuluessa verrattuna ei psykopaattisiin (Gross, 2010).

Pohdintaa

Kummatkin epäsosiaaliset persoonallisuudet kylvävät kauhua, surua ja kärsimystä ympärilleen missä liikkuvatkin. Lisäksi molemmat persoonallisuudet tuhoavat muiden viattomien ihmisten elämää. He hajoittavat ja hallitsevat niin avoimissa kuin suljetuissakin yhteisöissä, sekä yrityksissä että yhteiskunnassa. Suurella todennäköisyydellä jokainen meistä on tekemissä joko psykopaatin tai sosiopaatin kanssa ainakin jossain vaiheessa elämäänsä. Näiden persoonallisuustyyppien tunnistaminen, heidän kanssaan eläminen tai työskentely ei ole helppoa ja yleensä vahinko on jo tapahtunut kun totuus selviää vastaanottavalle osapuolelle. Kuullostaako tutulle?

Ihmisillä on tapana ajatella, että psykopaatit ovat rikollisia. Mutta itse asiassa suurin osa psykopaateista ei ole rikollisia, osa heistä on johtoryhmän huoneessa. –Robert D.Hare

(www.saarahuhtasaari@vuodatus.net)

Lähteet & viitteet:

Bonn, S.A. (2014). How to tell a Sociopath from a Psychopath. Understanding important distinctions between criminal sociopaths and psychopaths. Haettu: https://www.psychologytoday.com/blog/wicked-deeds/201401/how-tell-sociop...

Grohol, J. (2016). Differences Between a Psychopath vs Sociopath. Psych Central. Haettu:https://psychcentral.com/blog/archives/2015/02/12/differences-between-a-psychopath-vs-sociopath/

Gross, R. (2010). Psychology: the Science of Mind and Behaviour. Sixth Edition. London: Hodder Education.

Hare, R.D.(1993). Without Conscience: The Disturbing World of the Psychopaths Among Us. New York: The Guilford Press Inc.

Hare, R.D. (1999). Without conscience: The disturbing world of the psychopaths among us. New York: Guilford press.

Babiak, P. & Hare, R.D. (2007). Snakes in Suits. Harper.

Hare, R.D. (2003). The Hare Psychopathy Checklist –Revised. 2nd edition. Toronto, ON, Canada: Multi health Systems.

Hare, R.D. (2006). psychopathy: A clinical and forensic overview. Pschiatric Clinics of North America, 29(3), 709-724. Haettu: http://www.psych.theclinics.com/article/S0193-953X(06)00050-5/abstract

Häkkänen-Nyholm Häkkänen-Nyholm, Helinä (2009). Psykopatia. Edita Publishing.

McGregor, J. & McGregor, T. (2013). The Empathy Trap. Understanding Antisocial Personalities. Sheldon Press.

PsychiatricNews: http://psychnews.psychiatryonline.org/doi/10.1176/pn.39.1.0025a

Robinson (n.d). Sociopath vs. Psychopath: What’s the Difference? WebMd. Haettu: http://www.webmd.com/mental-health/features/sociopath-psychopath-differe...

Sanchez & Kavish & Botwell (2017). On the relationship between psychopathy and general intelligence: A meta-analytic review. Haettu: http://biorxiv.org/content/early/2017/01/17/100693.1

Sociopaths. Statistics. Haettu: http://eyesofasociopath.weebly.com/statistics.html

Woodworth, M. & Porter, S. (2002). Journal of Abnormal Psychology. American Psychological Association, Inc. 2002, Vol. 111, No. 3, 436–445. Haettu: http://www.google.ch/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=1&ved=0CB0QFjAA&url=http%3A%2F%2Fwww.antoniocasella.eu%2Farchipsy%2FWoodworth_2002.pdf&ei=bSwpVJyGFcWS7AbjioHABg&usg=AFQjCNHNAqXUGoafUDJbzrjaYaChQPENgw

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (42 kommenttia)

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Riippuen miten diagnoosin laatija sattuu tulkitsemaan testituloksia tai havaittuja käytöspiirteitä sama henkilö voi joutua kumpaankin luokkaan.

Käyttäjän SaaraHuhtasaari kuva
Saara Huhtasaari

Sama henkilö ei voi saada kumpaakin diagnoosia, vaikka raja onkin häilyvä! Omatunto on ratkaisevassa asemassa. Asiasta lisää: https://www.quora.com/Can-you-be-a-sociopath-and-a...

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Toki eri tulkitsijoiden määritykset voivat poiketa. Omatuntoa ei mitata millään objektiivisella tutkimuksella.
Sama henkilö voi saada toiselta skitsofrenia-diagnoosin ja toiselta diopolaarinen mielialahäiriö tai niiden sekamuoto. Koko psykatrian tautiluokitus on enemmän tai vähemmän tulkinnanvaraisten oireiden niputusta ja luokittelua sekä niiden varustamista nimilapuilla.
Sanot oikein: "uskotaan."
Aivojen kuvantamismenetelmiä on kehitetty pitkälle, mutta harvoin niitä käytetään diagnosoidessa potilaita. Sitäpaitsi kuvaustulosten ja diagnooseja yhdistävät tutkimukset perustuvat usein kehäpäätelmään.

Käyttäjän SaaraHuhtasaari kuva
Saara Huhtasaari Vastaus kommenttiin #7

Käyttäytymistieteissä ei tosiaan ole mitään absoluuttista totuutta ja tulkitsijoiden määräykset voivat poiketa ja myös poikkeavat. Suosittuja sanoja tosiaan ovat: "Uskotaan" "mahdollisesti" "todennäköisesti" "vaikuttaisi olevan" jne..

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Ovatkohan kaikki kirurgit psykopaattiainesta?

Käyttäjän SaaraHuhtasaari kuva
Saara Huhtasaari

Kun on tutkittu ammattikuntia, niin kirurgit ovat usein mainittu listoilla. Prosentuaalista määrää en osaa sanoa. Ks. http://www.inc.com/jessica-stillman/the-10-profess...

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Ihmiset eroavat myös siinä miten reagoivat hätätilanteessa. Toiset pakenevat eli syke nousee jne. Jotkut menee paniikkiin, joku voi laamantua toimintakyvöttömäksi, joillekin tulee tuo viilipyttyreaktio; rauhoittuvat niin että voivat toimia järkevästi ja käskyttää tehokkaasti. Vm. eivät suinkaan ole psykopaatteja, luulisin heitä löytyvän mm. palomiesten ja poliisien ammattikunnista.

Käyttäjän SaaraHuhtasaari kuva
Saara Huhtasaari Vastaus kommenttiin #23

Näin on, ihmiset reagoivat eri tavalla hätätilanteissa (sinänsä todella mielenkiintoinen aihe). Voi olla mahdollista, että viilipyttyjä löytyy juuri kyseisistä ammattikunnista, mutta kukaan heistä/meistä ei oikeasti tiedä etukäteen, miten me toimimme hätätilanteen sattuessa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #27

Kun monta kertaa on reagoinut samalla tavalla voi olettaa, että seuraavallakin kerralla toimii samalla tavalla.

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

Blogi on aiheeltaan ajankohtainen. Tätä voi täydentää menemällä ylilääkäri Hannu Lauerman luennolle.

https://www.youtube.com/watch?v=vdyHBSl2eW4&t=215s

Käyttäjän SaaraHuhtasaari kuva
Saara Huhtasaari

Kiitos hyödyllisestä ja mielenkiintoisesta linkistä.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Kumpaan USA:n presidentti Trump kuuluu vai kuuluuko kumpaankaan? Psykiatri Claes Andersson analysoi Trumpin narsistiseksi psykopaatiksi. Entä sinä Saara?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Niinpä, siinä esimerkki miten hepposin perustein alan ammatti-ihminenkin leimaa diagnoosilla.

Käyttäjän SaaraHuhtasaari kuva
Saara Huhtasaari

Alan ammattilaisen ei tulisi rikkoa niin sanottua "Goldwaterin sääntöä". ks.http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201702012200063306_ul.shtml

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö Vastaus kommenttiin #11

Eri asia on, miten paljon Anderssonin Trump-analyysissa on mukana politiikkaa ja tiettyä sterotyyppista ja dogmaattista asenteellisuuttakin.

Käyttäjän SaaraHuhtasaari kuva
Saara Huhtasaari Vastaus kommenttiin #19

Politiikka pitää pystyä pitämään poissa diagnosoinneista. Ja diagnosointia ei saisi tehdä tapaamatta henkilöä. Ei pitäisi olla kovin vaikeaa (?)

Käyttäjän SaaraHuhtasaari kuva
Saara Huhtasaari

Mielestäni Claes Andersson teki virheen diagnosoidessaan Trumpia hoitamatta häntä henkilökohtaisesti. Samaa mieltä on myös mm. kuuluisa psykiatri Allen Frances: http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/20170201220006330...

Ottamatta kantaa Trumpiin, mutta mitä tulee narsismiin, niin narsisimi rehottaa ja voi hyvin jenkeissä. Lisää: https://www.psychologytoday.com/blog/the-power-pri...

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Niin teki. Samoin joka paikan asiantuntija Lauermaan diagnoosi Breivikiä koskien.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö Vastaus kommenttiin #12

Lauerman puolustukseksi on sanottava, että hän tekee virassaan rikollisten mielentilatutkimuksia ja on siten virallistettu asiantuntija ja psykiatri.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #18

Juuri siksi ei saisi ladella diagnooseja henkilöä tapaamatta. Mielentilatutkimus kestää kuukausikaupalla.
Minäkin mielessäni jonkun filmipätkän perusteella ajattelin: psykoositila.

Käyttäjän RaimoELaaksonen kuva
Raimo E. Laaksonen

Kelan asiantuntijalääkärit pystyvät antamaan tai kumoamaan minkä tahansa diagnoosin kevyesti hoitamatta tai näkemättä potilasta. Ja laillisesti.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #22

Eivät kai sentään anna diagnooseja kenellekään.

Käyttäjän RaimoELaaksonen kuva
Raimo E. Laaksonen Vastaus kommenttiin #30

Eikö se periaatteessa niin mene, että kun Kelan lääkäri kumoaa vaikka toisten lääkärien diagnoosin, tulee jokin muu diagnoosi tilalle? Jos vaikka selkänsä onnettomuudessa pysyvästi loukanneen työkyvyttömyys kumotaan syystä, että Kelan lääkäri näkemättä toteaa sen olevan vähäistä, luonnollista kulumaa, niin onhan se ainakin jossain mielessä uusi diagnoosi? Va onko?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #31

Ei kai se ole mikään diagnoosi. Vakuutuslääkäri voi kyseenalaistaa sairauteen joohtaneita syitä ja hylätä lääkärilausunnon arviota työkyvyttömyydestä. Ei hän mitään uusia diagnooseja laadi. Ei eläkettä anova henkilö ole hänen potilaansa. Hoitava lääkäri tekee diagnoosit.
En ole perehtynyt tähän asiaan.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen Vastaus kommenttiin #31

Kyse ei ole diagnoosista, vaan työkykyarviosta. Ei sairauslomaa tai eläkettä saa pelkän diagnoosin perusteella, vaan pitää olla perusteet pitää henkilöä työkyvyttömänä. Tämähän riippuu myös pitkälti työtehtävästä ja ammatista.

Käyttäjän PerttiAaltonen kuva
Pertti Aaltonen

Onkohan rikoslaissa tuollaisesta etädiagnoosista jotain rangaistusta? Olisiko yleisen syyttäjän asia? Pitääpä ihan mielenkiinnosta katsoa, jos löytyisi.

Jos minä tekisin diagnoosin etänä, saisin varmaan syytteen valelääkärinä toimimisesta.

Käyttäjän SaaraHuhtasaari kuva
Saara Huhtasaari Vastaus kommenttiin #29

En tunne rikoslakia kovin hyvin, mutta onhan tuollaisten diagnosien tekeminen ainakin aikamoinen kunnianloukkaus ja kunnianloukkaus on rangaistava teko.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #32

En ole kuullut,että toisia hulluksi skitsoksi tai psykopaatekisi haukkujia vastaan olisi nosteettu syyttettä. Kyllä töitä riittäisi muutoinkin ylikuormitetulle oikeuslaitokselle.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen Vastaus kommenttiin #29

Lain mukaan laillistettu lääkäri tekee diagnoosit. Ei laki määrää, miten siihen päädytään. On sairauksia, jotka voi diagnostisoida vaikkapa valokuvasta.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Onko psykopaatti yleensä myös besserwisserimäinen narsisti vai vain joskus?

Entä sosiopaatti?

Käyttäjän SaaraHuhtasaari kuva
Saara Huhtasaari Vastaus kommenttiin #41

Psykopaattien joukossa on useita narsisteja. Psykopaatista voi saada bsserwisserimäisen kuvan, koska he puhuvat paljon, ovat aina oikeassa, eivätkä myönnä olevansa väärässä. Psykopaatti ei omasta mielestään tee virheitä.

Sanotaan, että sosiopaatit eivät ole läheskään yhtä "hurmaavia" kuin psykopaatit. Besserwisserimäinen narsisti löytyy todennäköisemmin psykopaatista.

Tulee muistaa, että termit narsisti, psykopaatti ja sosiopaatti ovat läheistä sukua toisilleen ja monta kertaa osittain päällekkäisiä.

Käyttäjän HannuValjakka kuva
Hannu Valjakka

Trumppi on ennenmminkin sosioopaatti.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Eikö psykopaattikin ole lopulta evoluution lopputulos? Että se ei ole sattumaa, että on olemassa ihmisiä, jotka ovat kotonaan kaaoksessa, niissä kohdissa kun kaikki hajoaa tai on hajoamassa. Usein puhutaan psykopaattien vaarallisuudesta, mutta onko heidän - tai ihmisten, joilla on paljon psykopaattisia piirteitä - mahdollisuuksia tutkittu?

Minä ainakin huomaan pohtivani toisinaan, että olisi paikoin hyvinkin hyödyllistä kun ei omaisi minkäänlaista pelkoa, joka vaikuttaa päätöksentekoon ja osaisi olla miettimättä liikaa seurauksia. Olen huomannut esimerkiksi peliympäristöissä sen, että mitä rauhallisempana pystyt pysymään vaikeissa tilanteissa, sitä vähemmän virheitä teet niissä - ja menestys on yleensä juuri sitä, että tekee vähemmän virheitä kuin muut. Peleissä sellainen piittamaton rauha tulee lähinnä toistamisen kautta.

Esim. USA:n (ja muiden maiden) kovimpiin erikoisjoukkoihin ilmeisesti pyrkii eniten psykopaatteja. Se mitä haen, on että heistä voi valintojensa pohjalta tulla saduista tuttuja sankarihahmoja tai hirviöitä - monesti kumpiakin.

Käyttäjän SaaraHuhtasaari kuva
Saara Huhtasaari

Kysyit: Eikö psykopaattikin ole lopulta evoluution lopputulos?
Itse asiassa, löytyy väitteitä sille, että psykopatia on adaptiivisen evoluution tulos: http://www.independent.co.uk/news/science/psychopa...

Hyviä ominaisuuksia, joita psykopaateilla mm. on: ovat vakuuttavia, he eivät vitkastele, he keskittyvät asiaan, mutta eivät ota asioita henkilökohtaisesti, he pysyvät viileinä paineiden alla. Lisää: http://www.smithsonianmag.com/science-nature/the-p...

Olen samaa mieltä kanssasi, kuka tahansa meistä hyötyisi edellä mainituista ominaisuuksista.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Monilla onkin mainitsemasi ominaisuuksa olematta psykopaatteja.
Minä olen ajatellut, että erilainen tapa reagoida kriittisissä tilanteissa perustuu johonkin esi-inhimilliseen aivojen tason ominaisuuksiin.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Siitähän on väitelty, jotta kärsivätkö psykopaatit itse. Jos eivät kärsi, kyseessä ei ole sairaus, eikä psykopatia ole diagnoosi.

Käyttäjän PerttiAaltonen kuva
Pertti Aaltonen

Mielenkiintoinen juttu. Täydellisen asiantuntemattomuuden vallitessa kuitenkin kommentoin asiaa.

Mielestäni näissä asioissa määrittely on vaikeaa. Sääriluun katkeamisen voi nähdä röntgenkuvassa, mutta näissä oikein aivokuvauksetkaan eivät kai asiaa selvitä. Varmaan jollain kysymyssarjoilla, riittävällä otoksella saadaan selvyyttä. Työelämässä näihin ilmeisesti törmäsi, tai tiedä sitä sitten. Oli henkilöitä, jotka esittelivät suurreellisia suunnitelmia ja monen mielestä niillä ei ollut toteutumisen mahdollisuutta. Näistä sitten jälkikäteen näki onnistuiko, vai ei. Tosin jos ei toteutettu, niin tulosta ei tiedä. Näissä on vaikea asettua vastahankaan, varsinkaan silloin kun esittäjällä on korkeampi asema. Siinä vaan sitten nyökytellään tyytyväisenä.

Mitä sitten näihin diagnooseihin tulee, niin varsinkin nämä poliittiset diagnoosit voi jättää omaan arvoonsa. Jos julki kokoomuslainen tekee etädiagnoosin vasemmistolaisesta, että psykopaatti tai julki vasemmistolainen kokoomuslaisesta, että psykopaatti, niin onko uskottavaa? Näissä voi todeta jääviyden julkisena vihamiehenä tai vastapuolena ja siten vaikuttaa lausuntoon, vaikka olisikin psykiatri.

Vitsinä voisi todeta, että terve on vain henkilö, jota ei ole riittävästi tutkittu!

Käyttäjän SaaraHuhtasaari kuva
Saara Huhtasaari

Käyttäytymistieteet eivät tosiaan ole eksaktia tiedettä. Määritteleminen on vaikeaa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Miks psykiatrit sitten pitää olla lääkäreitä jos psykiatria on käyttäytymistiedettä? Lääketiede ja psykiatriasta eronnut neurologia on kehittynyt huimasti. Psykiatriassa on lähinnä lisätty tautiluokkia. Lääkkeitä määrätään mututuntumalla vaikka kehitys mahdollistaa mm aivojen välittäjäaineiden tutkimista ja niiden tapahtumien värikuvausta.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen Vastaus kommenttiin #26

Ei noista kuvauksista toistaiseksi ole mitään hyötyä psyykkisten sairauksien käytännön hoidon tasolla, vaikka esim. skitsofrenia on selvä aivojen toimintahäiriö, ts. aivosairaus.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #36

Noista kuvauksista voisi paremmalla poikkitieteellisellä tutkimuksella olla hyötyä käytännön hoidon kehittämisen kannalta.
Akuuttikin ohimenevä psykoositila on selvä aivojen toiminthäiriö.
"Skitsofrenian" kohdalla ihmettelen, ettei aivokuvannustakaan käyttävät tutkijat ole ollenkaan kyseenalaistanut ko. diagnoosia.
Kun kahdesta oirekokoelmaluokista joillakin havaitaan piirteitä molemmista keksitään vain uusi sekamuotoluokka esim. nimityksellä "skitsoaffektiivinen".
Kätevää. Kai joku vielä hoksaa psykopaatin ja sosiopaatin oireyhdistelmän. Omatuntojakin on monenlaisia. Ja reaktioita kun näkee verta. Minäkin olen kerran meinannut pyörtyä nähdessäni verilammikon lattialla. Vaikka en huomannut sydänsykkeen kiihtymistä. Mikähän paatti sellainen voisi olla? Airoilla tai ilman tappia?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Melkoinen ero on kuitenkin tutkimusmenetelmien ja päättelyn tieteellisyydellä. Häkkiin suljetun sanktoin manipuloidun rotan käyttäytymisestä ei voi päätellä inhimillisen toiminnan lainalaisuuksia.
Monet psykiatrian väitöskirjat eivät täytä alkeellisimpiakaan tieteellisen tutkimuksen vaatimuksia.
Harmillisesti minulla ei ole mitään linkkiarkistoa edes omiin kirjoituksiini väitteeni tueksi.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset