Ihmismielen ihmettelyä Luonne on ihmisen kohtalo. (Herakleitos)

Kuolemanrangaistus stimuloi väkivaltaa

Kriminologian piirissä mitään muuta asiaa kuin kuolemanrangaistusta ei ole tutkittu ja arvioitu niin perusteellisesti. Itse asiassa tieteen parissa (koskien juuri käyttäytymistieteitä) on aika harvinaista löytää näin yhdenmukainen mielipide samasta asiasta. On useita erilaisia tutkimuksia, joissa on käytetty aivan erilaisia menetelmiä, jotka on tehty eri aikoina, eri paikoissa, rakentamalla tutkimuskysymyksiä eri tavoin; tieteellisesti todistetut tosiasiat kuolemanrangaistuksesta pysyvät samoina. Nykyinen kuolemanrangaistus ei toimi (Potter, 1997).

Kriminologeista yli 88%:ia eivät usko kuolemanrangaistuksen estävän rikoksentekijöitä. Uskottavaa tieteellistä näyttöä sille, että kuolemanrangaitukset ehkäisisivät rikollista käyttäytymistä ei löydy. Kuolemanrangaistus ei myöskään vähennä rkollisuutta tai poliittista väkivaltaa. Vaikka teloitukset ovat julkisia ja ne ovat tiedossa, rikollisuuteen ei ole havaittavissa mitään muutoksia (Potter, 1997; News, n.d.).

Ei ehkäisevää eikä pelotevaikutusta

Kuolemanrangaistuksen puolesta puhujien avain argumenttina on ollut se, ettei rikoksentekijä halua kuolla, ja uhka kuolemanrangaistuksesta ehkäisisi henkilöä syyllistymästä rikokseen. Ehkä kuuluisin ja paljon julkisuutta saanut Naci Mocanin tutkimuksessa todettiin, että kuolemanrangaistuksella olisi ehkäisevä vaikutus. Mutta useammat tutkimukset eivät tue Mocanin väitettä. Tutkimusten mukaan kuolemanrangaistuksella ei ole yhtään sen enempää ehkäisevää vaikutusta kuin pitkällä vankeustuomiolla. Ehkäisevä vaikutus on vain myytti.

Yksikään uskottava tutkimus kuolemanrangaistuksesta ja sen ennalta ehkäisevästä vaikutuksesta ei puhu myytin puolesta. Itseasiassa missään tutkimuksissa ei olla koskaan löydetty ehkäisevää vaikutusta.  Osa rikoksentekijöistä ovat tietoisia kustannus-hyöty suhteesta rikoksenteon ja rangaistuksen suhteen. Mutta väkivaltarikokset (tappo, murha) yleensä tehdään/tekee (1) huumeiden tai alkoholin vaikutuksen alaisena (2) henkilöt, joilla on vakava persoonallisuushäiriö; (3) henkilö on teon aikana äärimmäisen raivon ja vihan valtaama; tai (4) voimakkaan pelon seurauksena. Mikään edellä mainituista mielentiloista ei edesauta ehkäisevän vaikutuksen edellyttämää rauhallista harkintaa. Itse asiassa, kuolemanrangaistus voi todennäköisesti vaarantaa poliisin työtä ja todistajien asemaa. Jos rikoksentekijä tietää, että häntä on odottamassa kuolemantuomio, niin hän voi päätyä tuomion välttääkseen vahingoittamaan lisää ihmisiä.

Yhdysvalloissa on tutkittu rikollisuuden määrää sekä osavaltioissa joissa on kuolemanrangaistus että osavaltioissa, joissa kuolemanrangaistusta ei ole. Tutkimusten mukaan rikollisuus ei ole pienempi niissä osavaltioissa, joissa on kuolemanrangaistus on käytössä, kun taas osavaltioissa, joissa ei ole kuolemantuomioita, rikosten määrä on monissa tapauksissa alhaisempi (Sellin, 1980 mainittu Potter, 1997). On myös havaittu, että osavaltioissa, joissa on aikaisemmin ollut kuolemanrangaistus ja joista kuolemanrangaistus on nyt poistettu, niin henkirikosten määrä ei ole lisääntynyt (Sellin, 1980; Zeisel, 1977, mainittu Potter, 1997).

Inkapasasitaation hyöty (?)

On totta, että yksittäinen rikoksentekijä ei enää uusisi rikostaan ja kuolemanrangaistus suojelisi yhteiskuntaa eliminoimalla rikoksen tekijän. Mutta useimmat tutkimukset päätyvät tuloksiin, jotka osoittavat, että kuolemanrangaistukset eivät suojaa yhteiskuntaa laajemmin väkivaltarikoksista mitenkään merkittävällä tavalla. Muun muassa eräässä laajassa tutkimuksessa (tutkimukseen osallistui 6835 miesvankia, jotka oli tuomittu taposta) todettiin, että vain 4,5% heistä oli tuomittu muusta rikoksesta ja vain 0,31% on tuomittu toisesta henkirikoksesta (Sellin, 1980 mainittu Potter, 1997 ). Tämä tarkoittaa sitä, että jokaisella 323 teloituksella voisimme estää mahdollisesti yhden murhan. Kuolemanrangaistusta ei suojele yhteiskuntaa väkivaltarikoksista, mutta vastaavasti löytyy merkittävää tieteellistä näyttöä, että kuolemanrangaistus stimuloi väkivaltaa, rikoksia ja kuolemaa.

Raaistaa yhteiskuntaa

kuolemanrangaistus tuottaa vakavia rikollisuuden ongelmia ja sosiaalisia ongelmia. Luultavasti tärkein tosiasia on se, että kuolemanrangaistus ei estä henkirikoksia vaan pikemminkin kannustaa ihmisiä tappamaan.  Tutkimukset kuolemanrangaistuksen ovat johdonmukaisesti osoittaneet, että henkirikosten määrät kasvavat ajallisesti lähellä julkistettua teloitusta. Yhteiskuntatieteilijät kutsuvat tätä “brutalisaatio ilmiönä”. Teloitukset stimuloivat tappamista koska valtio legitimoi ajatusta, että kosto on hyväksyttävää. Vastaavasti ihmiset kokevat, että voivat tappaa vihamiehiään, koska valtiokin voi ja tappamista ei koeta niin moraalittomana, koska valtiokin tekee niin (Bowers ja Pierce, 1980; kuningas, 1978 , Forst. 1983 mainittu Potter, 1997).

Murhien määrä kasvaa osavaltioissa, joissa kuolemanrangaistus on voimassa. Yhdysvaltain kansallinen murhien keskiarvo on 8,4% (kuolemantuomio voimassa osavaltiossa kuten Georgia, 11,7%; Florida, 11,4%; Louisiana, 11,6%, ja Texas, 12,1%). Kun näitä lukuja vertaa osavaltiohin, joissa ei ole kuolematuomioita kuten Vermont 2,0%, Maine 3,1%, Massachusetts 3,5%, Rhode Island 4,1%, Wisconsin 3,0%, Iowa 1,7%, Minnesota 2,9%, North Dakota 1.8%. Kuolemanrangaistus lisää henkirikosten määrää osavaltioissa, joissa sitä käytetään (Potter, 1997; Radelet & Lacock, 2009).

Rasistinen

Kuolemanrangaistus on myös rasistinen.  Syyttäjät, tuomaristo ja lautamiehet vaativat kuolemanrangaistusta helpommin jos uhri on musta. Valkoisten elämää näytetään arvostettavan paljon enemmän kuin mustien uhrien (Aguirre & Baker, 1993; Baldus et al., 1990; Pat-ernoster, 1991; Radelet, 1981 mainittu Potter, 1997).

Furman tutkimus osoittaa, että Afrikanamerikkalaisella, joka on tappanut valkoihoisen on noin 25 prosentin todennäköisyys saada kuolemantuomion, kun taas vastaavasti valkoihoinen joka on tappavat Afrikanamerikkalaisen on nolla prosentin todennäköisyys (Bowers ja Pierce, 1980; Baldus, et al., 1990, mainittu Potter, 1997).

Johtopäätös

Kuolemanrangaistus ei tutkimusten mukaan toimi henkirikosta ehkäisevänä pelotteena. Teloitukset tyydyttävät vain koston halua. Teloituksen arvo on todella lyhytikäinen, tyydytys kestää vain seuraavaan henkirikokseen asti. Lisäksi teloitukset raaistavat, niin niiden tomeenpanijoita kuin myös sitä yhteiskuntaa, jonka lait sen sallivat. Kuolemanrangaistus on peruuttamaton rangaistus, johon saatetaan pahimmassa tapauksessa tuomita syytön henkilö (ennen DNA- näytteitä tämä tapahtui useammin).

Rikolliselle teolle on suoritettava oikeudenmukainen hyvitys ja oikeuden on toteuduttava. Kuolemanrangaistuksessa ei kuitenkaan ole kyse oikeudenmukaisesta hyvityksestä vaan koston kierteestä. Koston kierre tuskin auttaa tai hyödyttää ketään, varsinkaan yhteiskuntaa ja sen rajallisia resursseja.

Lähteet & viitteet:

Amnesty International. Death Penalty 015 Facts and Figures.Haettu: https://www.amnesty.org/en/latest/news/2016/04/death-penalty-2015-facts-...

Aguirre, A. & Baker, D.V. (1993). Racial prejudice and the death penalty: a research note. Social Issues, 20, 1150-6.

Death Penalty information Center, n.d. Study: 88% of criminologists do not believe the death penalty is an effective deterrent. Haettu: http://www.deathpenaltyinfo.org/study-88-criminologists-do-not-believe-d...

Live Science (2012). Does Death Penalty Work as Deterrent? Haettu: http://www.livescience.com/19776-death-penalty-deterrent-capital-punishm...

Lofquist, W. (2002). "Putting Them There, Keeping Them There, and Killing Them: An Analysis of State-Level Variations in Death Penalty Intensity," 87 Iowa Law Review 1505.

News. Fact Check (2015). No proof the death penalty prevents crime. Haettu: http://www.abc.net.au/news/2015-02-26/fact-check3a-does-the-death-penalt...

News, n.d. Fact Check: No proof the death penalty prevents crime. Haettu: http://www.abc.net.au/news/2015-02-26/fact-check3a-does-the-death-penalty-deter3f/6116030

Potter, G. (1997). Crime Control and the Death Penalty. The Advocate, Vol. 19, No. 6. Haettu:http://www.e-archives.ky.gov/pubs/Public_Adv/nov97/crime_control.htm

Radelet M.L. & Lacock T.L. (2009). DO EXECUTIONS LOWER HOMICIDE RATES? The views of Leading Criminologists. The Journal of Criminal Law & Criminology Vol.99, No. 2. Haettu: http://www.deathpenaltyinfo.org/facts-about-deterrence-and-death-penalty

The Washington Post by Max Ehrenfreund (2014). There’s still no evidence that executions deter criminals. Haettu:https://www.washingtonpost.com/news/wonk/wp/2014/04/30/theres-still-no-evidence-that-executions-deter-criminals/?utm_term=.0b08b8f973b7

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (29 kommenttia)

Käyttäjän EsaPaloniemi kuva
Esa Paloniemi

Miten niin kuolemanrangaistus ei ehkäise rikoksia? Kuollut ei rikoksia tee.

Käyttäjän SaaraHuhtasaari kuva
Saara Huhtasaari

On totta ja niin kuin jo kirjoitinkin niin yksittäinen rikoksentekijä ei enää uusisi rikostaan, mutta kuolemantuomiot eivät pysäytä rikollisuutta. Itse asiassa maissa/osavaltioissa, joissa on kuolemanrangaistus rikollisuus on lisääntynyt, ei vähentynyt. Kuolemanrangaistukset eivät suojaa yhteiskuntaa laajemmin, ainoastaan yksittäisen henkilön kohdalta.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Oikea elinkautinen estää rikoksia, ei kuolemanragaistus.
Käydessäni Nigeriassa, oli ensimmäinen ohje olla heräämättä jos havaitset varkaan yöllä huoneessasi. Varas kun olisi saanut varkaudestakin kuolemanrangaistuksen.

En herännyt ja olen hengissä.

Käyttäjän SaaraHuhtasaari kuva
Saara Huhtasaari

Itse asiassa tieto vankeusrangaistuksen todennäköisyydestä vain vaatimattomasti vähentää rikoksentekijää syyllistymästä rikokseen. Se kuinka pitkä vankeusrangaistus on, ei ole havaittu olevan vaikutusta rikoksentekijää syyllistymästä rikokseen. Enemmän aiheesta: http://saarahuhtasaari.vuodatus.net/lue/2015/08/ri...

Käyttäjän MikaLehtonen kuva
Mika Lehtonen

Jos kuolemanrangaistus on ajatuksena mahdoton, niin pitäisi olla mahdollista tuomita ainakin aito elinkautinen. Siis sellainen vankeusrangaistus, josta ei voi vapautua kuin kuoleman kautta. Vankiloiden ei myöskään tarvitsisi olla lepokoteihin verrattavissa olevia täysihoitoloita, vaan sen verran ikäviä paikkoja, ettei kukaan sinne kovin helposti halua joutua.

Käyttäjän SaaraHuhtasaari kuva
Saara Huhtasaari

Samaa mieltä kanssasi. Seuraamusten tulisi olla sellaisia, että rikos ei kannata jos punnitsee siitä saamaa rangaistusta. Jotta vankeusrangaistus toimisi, niin yhteiskunnalta tarvittaisiin kokonaisuudistusta vankilaitosta kohtaan.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Olen itse antanut vankilassaa lausunnon, jotta tätä miestä ei pidä koskaan päästää vapaaksi (pakolaitosvanki). Hovi päästi 10 v. myöhemmin, joku hänet sitten tappoi autiotalon pihalle.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

> Teloitukset tyydyttävät vain koston halua.

ooo

Merkittävä virke.

Onko missään tutkittu jalkapuurangaistusta. Siinä olisi paljon etuja.

Käyttäjän ArtoHeinonen kuva
Arto Heinonen

Nykyiset häpeärangaistukset langetetaan somessa ja yleensä mielipiteistä.

Käyttäjän SaaraHuhtasaari kuva
Saara Huhtasaari

Sanktiolla kuten tekijään kohdistama hyljeksiminen, häpeä, työpaikan menetys näyttäisi olevan suuri merkitys rikollisesta teosta pidättäytymisen kannalta (Gendreau & Goggin & Cullen, 1999; Lappi-Seppälä, 2006).

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Jalkapuu vaikkapa lasivitriinissä keskustassa voisi tehdä terää monille pahantekijöille.

Kalle Erkkilä

Väittäisin, että jos lakiin säädetään kuolemantuomio entistä laajemmasta kirjosta rikoksia, niin rikollisuus vähenisi.
Rikokset, josta voisi saada kuolemantuomion olisi mm. aviorikokset, kidnappaus, pedofilia, homoseksuaalisuus, väkivaltaisuus omia vanhempia kohtaan.

Käyttäjän SaaraHuhtasaari kuva
Saara Huhtasaari

Mutta yleensä väkivaltarikokset (tappo, murha), usein myös seksuaalirikokset ja intohimorikokset tehdään
- humeiden tai alkoholin vaikutuksen alaisena
- henkilöllä on vakava persoonallisuushäiriö
- henkilö on teon aikana äärimmäisen raivon ja vihan valtaama
- henkilö tekee rikoksen voimakkaan pelon seurauksena.

Missään edellä mainitussa mielentilassa ei yleensä käytetä rauhallista harkintaa, tai mietitä syy-seuraus suhdetta! Itse teon seuraamusten harkinta jää varsin vähälle.

Kalle Erkkilä

Aivan juu, luin vastauksesi rivien välistä... esim sodomiiteilla on vakava persoonallisuushäiriö.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Oletko ajatellut muuttaa esim. Iraniin?

Kalle Erkkilä

[vetää ilmaa hampaiden välistä] Tjaa... Voi olla, että oleskelulupaa ei Iraniin kovin helpolla heltiä. On tullut pilkattua epäpyhää profeettaa Muhammedia pilakuvilla.

Käyttäjän PetriFriari kuva
Petri Friari

Veikeää tämä Erkkilän trollaaminen, joten mennään leikkiin mukaan.

Jos vaikka aviorikos tai homoseksuaalisuus olisivat rangaistavia, niin millä tavalla nämä teot osoitettaisiin toteen? Pitäisikö jäädä ns. rysän päältä kiinni, vai riittävätkö jotkin muut todisteet, tai riittääkö kenties jonkun ”luotettavana” pidetyn todistajan sana? Katsotaanko esiaviolliset suhteet myös aviorikokseksi?

Niin tai näin, jos tällaisista teoista määrättäisiin kuolemanrangaistus, Suomen väkiluku saattaisi vähentyä huolestuttavasti, veronmaksajien määrä ja talous romahtaisivat, ja moni lapsi jäisi vaille isää tai äitiä tai kokonaan orvoksi. Se ei edistäisi mitenkään yhteiskunnan hyvinvointia.

Pedofilia ja kidnappaus ovat toki oikeasti rangaistavia, ja niistä on syytä määrätä ankarat rangaistukset, mutta ei luonnollisestikaan kuolemanrangaistusta.

Sitten vielä väkivaltaisuus omia vanhempia kohtaan. Sovellettaisiinko kuolemanrangaistusta vain täysi-ikäisiin vai myös alaikäisiin lapsiin? Entä vanhempien väkivaltaisuus omia lapsia kohtaan?

Erkkilä muuten unohti insestin. Vai eikö se olekaan yhtä paha teko kuin nämä muut?

Käyttäjän TarmoRahkonen kuva
Tarmo Rahkonen

Vermont ja Maine ovat etnisesti paljon yhtenäisempiä kuin Etelän osavaltiot. Ihmisten arvomaailma näkyy vuosisatojen päässä. Siksi Minnesota on liberaali koska sinne muutti liberaaleja pohjoismaalaisia. Etelän valkoinen väestö on alkujaan peräisin 1600-luvun Brittein saarilta ja muualta Keski-Euroopasta. Sinne muuttaneet ovat säilöneet arvomaailmansa. Sekään ei ole aivan yksiselitteistä millä perustein valkoinen saa kuolemanrangaistuksen surmattuaan mustan kuin toisinpäin.

Käyttäjän SaaraHuhtasaari kuva
Saara Huhtasaari

Totta, kulttuurierot tulisi aina huomioida.

Juuso Hämäläinen

Kuolemanrangaistus ei vaadi näin moninaista analyysiä. Rangaistus ei ole oikein sen takia, että sitä ei voi peruuttaa. Kuolemaantuomittujen joukossa on täysin syyttömäksi osoittautuneita. Emme voi hyväksyä edes ajatuksena, että pieni prosentti nyt vaan tapetaan syyttä. Se romuttaa koko rangaistuksen moraalin.

Toinen merkittävä ongelma on valtiojohdon oikeus tapattaa ihmisiä laillisesti. Sellaista oikeutta ei voi olla hyökätessä. Valtion edustajat ovat myös yksilöitä eikä heille tule suoda syytesuojaa missään teoissaan. Salamurhat ja hyökkäyssodat ovat tyypillisiä rikoksia, joita teettävät suurvaltojen johtajat. USA on erinomaisen hyvin kunnostautunut näissä.Yksittäisiin murhiin kiinnitetään liian paljon huomiota. Valtioterroriin ei mitään.

Oikeus toimii kaikkialla juuri väärinpäin. Kaikki huomio kiinnitetään rikolliseen ja tuomioon, joka on luonteeltaan kosto. Tärkeintä on kuitenkin korvata tapetun omaisille sen mitä rahalla voi, seuraavaksi estää rikoksen uusinta ja viimeisenä itse rangaistus.

Suomessa erityisesti olisi tärkeää kaikissa väkivaltarikoksissa valtion korvata automaattisesti ilman anomuksia uhrille tai tämän omaisille summa, jolla pärjää lopun elämäänsä, jos siis uhri tulee työkyvyttömäksi tai kuolee.

Valtio on Suomessa osasyyllinen väkivallan seurauksiin. Lait eivät salli itsensä tehokasta puolustamista. Se tarkoittaa aseenkantoa. Siksi uhrien ei pidä joutua odottelemaan kuukautta pidempään korvauksia.

Käyttäjän SaaraHuhtasaari kuva
Saara Huhtasaari

Niin totta, uhrin asema on usein aivan liian heikko. Ja siihen tulisi ehdottomasti kiinnittää enemmän huomiota.

Käyttäjän TarmoRahkonen kuva
Tarmo Rahkonen

Meillä ajatellaan liikaa, että raha korvaa vahingot ja aivan liikaa asioita ajatellaan soviteltavan rahalla. Rikollisille langetetaan väkivaltarikoksista fiskaalisia seuraamuksia joita eivät maksa eikä valtionkaan voi ajatella olevan näistä vastuussa.

Raha menettää kriisioloissa merkityksensä. Mitä suurellakaan summalla tekee jos sillä ei voi hankkia kiinteää omaisuutta tai inflaatio on satoja prosentteja? Jos ruokaa ei ole, niin kuukauden annoksista maksetaan omakotitalon hintoja.

Juuso ajattelee kuten sivistynyt länsimaisen kristillisen moraalin omaava henkilö. Ollaan fiksuja, ei kosteta, ei sodita. Suurin osa maapallon väestöstä ei ajattele näin ja kuolemanrangaistus on sääntö. Valtiotkaan eivät ole sitä mitä pohjoismaissa. Afrikassa valtio on kulloinkin vallassa olevan koneisto hankkia itselle ja suvulle kaikki mitä vain suinkin voi.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Enemmistössä maailman valtioista kuolemanrangaistus on kielletty tai sitä ei sovelleta. Niissä maissa, joissa se on käytössä teloitetut ovat yleensä köyhiä tai johonkin vähemmistöön kuuluvia.

Käyttäjän TarmoRahkonen kuva
Tarmo Rahkonen Vastaus kommenttiin #21

Pitää muistaa myös se, että suurimmassa osassa maailman valtioita ei valtion läsnäolo ulotu joka pienellekin elämänalueelle kuten meillä eikä mitään sähköisiä välineitä -eikä muitakaan- edes ole. Pohjoismaat ovat kenties maapallon valtio-uskovaisin alue. Meillä luotetaan valtioon ja sen virkakoneiston oikeisiin ja hyviin päätöksiin jopa ihan liikaa.

Afrikassa ja Aasiassa on maita ja niissä alueita joissa valtiota kuten me sen ymmärrämme ei ole. Väkijoukko saattaa lynkata rikollisen tai vaikka päällejajan eikä valtio tähän puutu millään tavalla. Tosiasiassa on olemassa vain perhe, suku ja heimo ja tähän se loppuu. Valtiota ei edes tarvita, ihmisiä syntyy ja kuolee eikä kukaan heistä pidä lukua.

Valtio on sellaisessa maailmassa käytännössä vain kulloisenkin vallanpitäjän väline ja siihen ei luoteta. Eikä varmaan ole syytäkään.

Juuso Hämäläinen

Väkivaltarikoksen uhri tulisi saada korvaus nimenomaan valtiolta. Kahdesta syystä. Rikollisilta ei yleensä maksukykyä löydy. Ja toisekseen valtio ei salli meidän puolustaa itseämme tehokkaasti eli kantaa asetta. Olemme vapaata riistää kenen tahansa väkivallalle.

Kun ihminen menettää työkykynsä tai henkensä väkivallan uhrina niin silloin ainut mikä auttaa konkreettisesti on raha. Se auttaa maksamaan laskut ja tuo ruoan pöytään. se auttaa saamaan parasta hoitoa vammoihin.

Jos perheen elättäjä kuolee niin tulonmenetys perheelle voi olla miljoonien puolella. Tonnien korvaukset ovat uhrien halventamista. Ja tsemppitoivotukset ovat yksi tyhjän kanssa.

Käyttäjän TarmoRahkonen kuva
Tarmo Rahkonen Vastaus kommenttiin #22

Olen osittain samaa mieltä, mutta en täysin. Ei valtio voi ottaa vakuutusyhtiön roolia. Toisaalta olet oikeassa siinä, että meiltä on viety itsepuolustuksen oikeus koska valtion väkivaltamonopolin pelätään luisuvan muihin käsiin.

Käyttäjän RaimoTossavainen kuva
Raimo Tossavainen

Miksihän tällekin aiheelle täällä Suomessa uhrataan palstatilaa, ja käytetään aikaa asian pohtimiseen. Aivan turhanpäiväistä. Vai alkaako aiheet loppua.Minkälaisen työn Huhtasaari on tämänkin eteen tehnyt, missähän lie hyöty.

Käyttäjän HeikkiRiikonen kuva
Heikki Riikonen

Erinomainen kirjoitus! Lisäisin vain sen että ihminen on aina yhteiskunnan tuote ja siitä pitää kantaa vastuu. Tiedämme kaikki ennalta miten epäonnistuneita ja pahoja ihmisistä tulee. Jos silti ihmisten synnyttäminen jätetään rankaisematta, niin miksi ihmeessä niille lapsille kuuluisi kuolemanrangaistus mistään teosta? Kuolemanrangaistusta ei edes tarvita mihinkään. Vankeusrangaistus on aivan riittävä ja jos vangit vielä työskentelee vankilassa kustannusten poistamiseksi niin eihän siinä mitään.

Käyttäjän SaaraHuhtasaari kuva
Saara Huhtasaari

Kiitos Heikki kommentistasi. Vankeusrangaistuksissakin on omat ongelmansa; http://saarahuhtasaari.vapaavuoro.uusisuomi.fi/vap...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset