Ihmismielen ihmettelyä Luonne on ihmisen kohtalo. (Herakleitos)

Stalkkeri vaanii myös sosiaalisessa mediassa

”Vaaniminen” mitä se on?

”Vaaniminen” (käytetään myös sanoja ”väijyminen”,  ”kyttääminen”, ”ahdistelu” ja kansanomaisesti englannista väännettynä ”stalkkerointi”) on tuntemattoman tai tutun seuraamista, lähestymistä, tarkkailua, uhrille soittamista, ei-toivottujen lahjojen lähettämistä, uhrin reviirille tunkeutuista,  uhrin tavaroiden penkomista, kontaktin ottamista uhrin läheisiin tai suoraa kasvokkain uhriin, e-mailien tai kirjeiden lähettämistä, uhria koskevien tietojen hankkimista.

Alussa uhri ei usein edes tajua, että häntä vaanitaan. Vaanijan käytös voi ensin ihmetyttää, ennen kuin uhrille alkaa selviämään, että kyseessä on vaaniminen. Kyttääminen aiheuttaa uhrille uhatuksi joutumisen pelon tunteita (Haapasalo, 2009). Vaaniminen ei ole ainoastaan intohimoista epämieluista käytöstä vaan vaanija pakkomielteisesti ihailee kohdettaan (Pakes & Pakes, 2009). Vaanija ei ainoastaan vaani ensisijaista uhria, vaan myös uhrin läheisiä, jotta voisi kerätä tietoja uhrista ja häiritä uhrin muita suhteita. Vaanijat käyttävät hyväkseen myös uhrin muita suhteita pelotellakseen tai nöyryyttääkseen uhria.

Stalkkerointi voi olla välineellistä, jolloin vaanimisen avulla pyritään tiettyyn päämäärään tai ekspressiivistä, jolloin vaanimisella ilmaistaan aggressiota, mahdollisesti vahingoitetaan uhria (Spitzberg & Cupach, 2007).

Kuka on stalkkeri?

Useimmiten stalkkerit ovat nuoria, naimattomia miehiä. Spitzbergin ja Cupachin (2007) mukaan stalkkerin lapsuussuhteen kiintymyssuhde on ollut turvaton. Usein myös läheisen ihmissuhteen menetys edeltää vaanimista, tutkimusten mukaan suurin osa väijyjistä (n. 60% väijymistapauksista) ovat uhrin entisiä kumppaneita (Pakes & Pakes, 2009). Digitaalisessa stalkkeroinnissa miesten ja naisten osuus on, kansainvälisten tutkimusten mukaan, kuitenkin yhtä suuri.

Stalkkerin Motiivit

Motiiveja on useita. Löytyy hylkäämismotiiveja (ero, mustasukkaisuus, riippuvuus), aggressiomotiiveja (viha, kosto, pelottelu), kyvyttömyysmotiiveja (päihdeongelmat, psyykkiset häiriöt)  ja asiakonfliktimotiiveja (lastenhuoltajuus, raha-asiat). Motiivit vaihtelevat rakkaudesta vihaan ja kostoon ja joskus ei löydy mitään järkevää syytä tai motiivia (Spitzberg & Cupach, 2007).

Stalkkerin käyttäytymismuotoja (Spitzberg & Cupach, 2007)

  1. Jatkuvasti yhteydessä uhriin, suhteen läheisyyden liioittelu uhrin kanssa ja tiheät vierailut uhrin kotona
  2. Jatkuva kontaktinottaminen puhelimen, sosiaalisen median kautta
  3. Suoran kontaktinottaminen, ”vahingossa” ilmestyminen uhrin lähiympäristöön (harrastuksiin, uhrin lähiomaiseet, ystävien pariin, ja muihin toimintoihin)
  4. Uhrin vakoileminen (tarkkailu, seuraaminen, tietojen urkkiminen)
  5. Uhrin henkilökohtaiselle reviirille tunkeutuminen (pihalle, ovelle, asuntoon murtautuminen)
  6. Uhrin häirintä ja pelottelu (maineen tahrinta, uhrin läheisten häirintä)
  7. Uhrin pakottaminen ja uhkaaminen
  8. Fyysinen väkivalta uhria kohtaan

Onko vaaniminen psyykkinen sairaus?

Uhrin stalkkerointi voi liittyä psyykkiseen sairauteen. Suurin osa stalkkereista kärsivät persoonallisuushäiriöistä ja ovat harhaisia. Useimmissa typologioissa on mukana harhaluuloinen tekijä (Spitzberg & Cupach, 2007). Syndroomassa nimeltään ”harhaluuloisuushäiriön erotomaaninen alatyyppi” (tunnetaan myös nimillä paranoidinen tila ja intohimopsykoosi) henkilö tulkitsee uhrin torjuvan käytöksen paradoksaalisesti rakkauden osoitukseksi.

Mullen, Pathén ja Purcell (2000) luokittelee vaanijat erilaisiin ryhmiin.

Läheisyyden etsijät. Tämä vaanija haluaa luoda intiimin ja rakastavan suhteen uhrinsa kanssa. He ovat harhaisia ja uskovat, että uhri on heidän sielunkumppaninsa ja että he ovat tarkoitettu olemaan yhdessä. Stalkkeri ei ehkä koskaan ole edes tavannut uhriaan, mutta pyrkii uhrin läheisyyteen, uhri voi esimerkiksi olla joku kuuluisuuden henkilö.

Hyljätyt. Muodostaa toiseksi suurimman ryhmän, hyljätyt haluavat palauttaa suhteensa takaisin uhrin kanssa. Hyljätyillä on usein persoonallisuushäiriö ja lisäksi psykoottinen häiriö.

Inkompetentit kosijat. Sosiaalisesti lahjattomat. He ovat usein miehiä, joilla on heikot sosiaaliset taidot. Nämä miehet ovat kyvyttömiä solmimaan suhteita ja käyttävät epäsopivia keinoja suhteen luomimiselle uhrin kanssa. Uhrista on tullut inkompetentille kosijalle pakonomainen kohde. Uhri ei yleensä ole saatavilla, vaan on joko varattu, seurustelee tai on jo naimisissa jonkun muun kanssa.

Kostonhimoiset. Suurin osa stalkkereista kuuluu tähän ryhmään. Nämä vaanijat janoavat ja pyrkivät kostoon, koska kokevat tulleensa kaltoin kohdelluksi uhrin taholta. Tällainen vaaniminen perustuu ennen kaikkea haluun pelotella ja haluun tuottaa kärsimystä uhrille. Tämän ryhmän henkilöt kärsivät usein psykoosista ja persoonallisuushäiriöistä.

Saalistajat. Nämä vainoajat vakoilevat uhria hyökkäyksen valmistelemista ja suunnittelua varten. Saalistajalle tyypillistä on kontrollointi. Hyökkäys on usein seksuaalinen.  Saalistajat ovat usein sadistisia. He hakevat seksuaalista tyydytystä ja voivat syyllistyä seksuaaliseen väkivaltaan. Saalistajiin kuuluu mm. sarjaraiskaajia ja pedofiilejä.

Kuka joutuu stalkkerin uhriksi?

Kyttäämistä ja vaanimista voi käydä kelle tahansa, ei ainoastaan julkisuuden henkilöille. Suurin osa vaanimisen uhreista ovat naisia. Budd et al. (2000) havaitsivat tutkimuksessaan, että kuluneen vuoden aikana erityisesti nuorten naisten kohdalla väijymisen riksi on korkea,  16.8 % 16-19 vuotiasta  ja 7.8 % 20-24-vuotiaista ovat pysyvän ja ei-toivotun huomion kohteena. Riski oli korkea erityisesti niillä nuorilla tytöillä, naisilla, jotka olivat sinkkuja, opiskelijoita ja asuivat pienituloisten asunto-osake alueella (Pakes & Winstone, 2007).

Suurin osa vaanijoista tuntevat kohteensa, osa jopa erittäin hyvin. Yhden tutkimuksen mukaan ainoastaan 12 % vaanijoista oli uhrille täysin tuntemattomia kun taas melkein puolet 48 % vaanijoista oli heidän entisiä avio/avo puolisoita tai enttisiä poika/tyttöystäviä (Pakes & pakes, 2009). Ex-kumppanin vaanimisen laukaisee useimmiten ero, mustasukkaisuus ja puolison päihteidenkäyttö (Brewster, 2003). Muut vaanijat olivat usein uhrin muita tuttuja kuten naapureita, opiskelukavereita tai työelämästä tuttuja (Haapasalo, 2009; Pakes & Pakes, 2009).

Netissä stalkkerointi kohdistuu useimmiten varhaisnuoriin ja teineihin, koska he ovat alttiimpia vaanijan yhteydenotoille. Moderni teknologia on lisännyt ”nettistalkkausta” ja tehnyt siitä todella helppoa. Kenestä tahansa sosiaalisen median käyttäjästä voi tulla potentiaalinen stalkkerin uhri.

Stalkkeri netissä

Sosiaalinen media on tuonut uuden ulottuvuuden ja erilaisen mahdollisuuden stalkkerointiin. Ennen nettiä, vaaniminen vaati aikaa ja omistautumista. Vaanijan täytyi asua lähellä. Vaanija ei myöskään saanut paljon tietoa uhristaan, mutta sosiaalinen media on muuttanut kaiken tämän. Internet antaa vaanijalle oivan tilaisuuden kerätä suuria määriä tietoja potentiaalisesta uhrista, käsityksen hänen menneisyydestä, nykyhetkestä ja tulevaisuudesta! Sosiaalisen median kautta useimmat jakavat myös sijaintinsa. Näin stalkkeri tietää missä potentiaalinen uhri liikkuu.

Stalkkerointia helpotetaan lisäksi erilaisilla markkinoilta saatavilla työvälineillä, kuten vakoiluohjelmilla (esim. Webcamspyware”). Vakoiluohjelmat paljastavat käytetyt salasanat ja käynnistävät nettikameran, jonka kautta voi katsella ja kuunnella toista. Vakoiluohjelmia käyttävä vaanija on useimmiten puolison entinen tai nykyinen kumppani ja vaanimisen tarkoituksena on puolison elämän seuraaminen ja pyrkimys toisen kontrollointiin.

Netin kautta tapahtuvaan stalkkerointiin ei yleensä liity fyysistä kontaktia, mutta se ei ole vähemmän vaarallinen kuin netin ulkopuolella tapahtuva vaaniminen. ”Nettistalkkerointi” on vaanijalle monipuolista viihdettä 24/7.

Kuinka välttää stalkkerointi?

  1. Älä ole missään yhteydessä vaanijan kanssa
  2. Kerro muille, että sinua vaanitaan
  3. Suojele yksityisyyttäsi ja henkilökohtaisia tietojasi
  4. Kerää todistusaineistoa

Nettistalkkeroinnin ennaltaehkäiseminen:

  • Tee profiilistasi yksityinen.
  • Estä kaikki tilit, jotka kuuluvat väijyjälle.
  • Kun lataat kuvia, lataa ne alhaisella resoluutiolla, niin ettei kuvia voida zoomata.
  • Vältä kuvien ”taggausta”.
  • Käytä eri käyttäjänimeä jokaisella sosiaalisen median sivulla joilla olet.
  • Poista itsesi hakusanoista ja internetistä

Vaaniminen on vakava  rikos

Vainoaminen on ollut Suomessa rikos vuoden 2014 alusta lähtien ( rikoslaki 25 7 a §).  Vainoamisesti voidaan tuomita sakkoa tai enimmillään kaksi vuotta vankeutta.

Vaanimisen estäminen on lähes mahdotonta

Uhrin asema on stalkkeroinnissa heikko. Vaanimista ei voida täysin ehkäistä kielloin tai rangaistuksin. Järjen puhuminen pakkomielteiselle ja harhaiselle ihmiselle on käytännössä täysin mahdotonta. Uhri voi kuitenkin turvautua erilaisiin selviytymiskeinoihin kuten neuvottelemiseen (tuskin auttaa), vastustamiseen (joskus voi jopa yllyttää), välttelyyn (ehkä tehokkain keino) ja avun hakemiseen viranomaisilta.

Vaaniminen ei ole mikään uusi ilmiö, mutta perinteisen vaanimisen lisäksi sosiaalinen media on tuonut nettistalkkerit.  Some tarjoaa vaanijoille valtavan ”Lebensraumin” millä temmeltää.

 

(Blogiteksti löytyy myös blogistani: http://saarahuhtasaari.vuodatus.net/)

 

Lähdeluettelo:

Brewster, M.P. (2003). Power and control dynamics in prestalking and stalking situations. Journal of Family Violence, 18 (4), 207-217. Haettu: https://www.ncjrs.gov/App/Publications/abstract.aspx?ID=201979

Haapasalo, J. (2008). Kriminaalipsykologia. Jyväskylä: PS-kustannus. 

Mullen, P.E. & Pathé, M. & Purcell, R. (2000). Stalkers and their victims.  Cambridge University. Cambridge.

Perry, J. (2013). How stalking has been made easier by the internet, mobiles and social networks. Grahan cluley. Haettu: https://www.grahamcluley.com/2013/09/internet-mobile-social-networks-stalking/

Pakes, F. & Pakes, S. (2009). Criminal Psychology. Willan Publishing.

Spitzberg, B.H. & Cupach, W.R. (2007). The state of the art of stalking. Taking stock of the emerging literature. Aggression and violent behaviour, 12, 64-86.

 

Can Social Networking Actually Cause stalking? In Cyber Safety. Haettu: https://nobullying.com/can-social-networking-actually-cause-stalking/

How to Avoid Being Stalked on Social Media. Haettu: http://www.wikihow.com/Avoid-Being-Stalked-on-Social-Media

Stalking risk profile. Haettu: https://www.stalkingriskprofile.com/victim-support/general-advice-for-victims

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset