Valkokaulusrikolliset ja rationalisointi
Valkokaulusrikolliset pimittävät vuosittain miljardeja veroeuroja. Talousrikoksien vuoksi Suomen valtio menettää noin kymmenesosaa vastaavan summan valtion kokonaisbudjetista. Suomessa vuonna 2013 poliisi kirjasi 170 miljoonan euron rikosvahingot harmaasta taloudesta, mutta todellisuudessa tappio on huomattavasti suurempi, asiantuntijat arvioivat yli viisi miljardia euroa vuosittain verotuloja. Talousrikollisuudesta aiheutuu siis yhteiskunnalle vuosittain huomattavat tappiot. Talousrikosten kasvun määrään vaikuttaa usein taloudellinen tilanne. Huonossa taloudellisessa tilanteessa talousrikosten määrä kasvaa. Harmaa talous on osa talousrikollisuutta (Taloussanomat, 2013; Sisäministeriö).
Mitä on valkokaulusrikollisuus?
Valkokaulusrikollisuus on vähemmän tutkittu eikä niin hyvin ymmärretty. Termit valkokaulusrikollisuus ja valkokaulusrikolliset on ensimmäistä kertaa mainittu sosiologi Edwin Sutherlandin toimesta vuonna 1939. Valkokaulusrikollisuus (tunnetaan myös nimellä talousrikollisuus) on saanut alkunsa väkivallattoman ja väkivaltaisen rikoksen luonteen erottamisesta (Bucy, P.H. & Formby, E.P. & Raspanti, M.S. & Rooney, K.E., 2012; Barrett, 2013). Valkokaulusrikollisuus on väkivallaton rikos, jonka tarkoituksena on saada taloudellista hyötyä sen tekijälle, valkokaulusrikollisuudella tarkoitetaan yleensä liiketoiminnan ja hallinnon alan rikoksia.
Tyypillisiä valkokaulusrikoksia ovat kavallukset (varojen väärinkäyttö), väärennökset, valehtelua edellyttävät teot, erilaiset petokset esim. arvopaperi petokset (tietojen vääristäminen), yritysten petos (epärehellinen ja laiton toiminta), lahjonta, sisäpiirikaupat, tietoverkkorikollisuus, tekijänoikeusrikkomukset, rahanpesu ja identiteettivarkaudet (Green, 2006).
Poikkeavatko valkokaulusrikolliset muista rikollisista?
Tyypillinen valkokaulusrikollinen on usein henkilö, jota vähiten epäillään. Maailmanlaajuisen tutkimuksen (Association of Certified Fraud examiners tutkintolautakunta) mukaan suurin osa ihmisistä, jotka syyllistyvät petoksiin ovat valkoisia miehiä, iältään 41-50-vuotiaita, naimisissa, hyvin koulutettuja ja keskitason työntekijöitä läpi työnhistoriansa. Heillä on korkea sosiaalinen asema ja korkea kunnioitus yhteisön jäsenten keskuudessa. Valkokaulusrikollinen on usein joko toimistotyöntekijä, liiketoiminnan johtaja, rahastonhoitaja, toimeenpanevan johdon jäsen, oikeuslääketieteen tutkija tai tilintarkastaja. Tutkimuksen mukaan eniten petoksiin syyllistyvät kirjanpitäjät (Barrett, 2013).
Yhteinen piirre valkokaulusrikollisten keskuudessa on se, että he elävät yli varojensa ja tämän seurauksena kriminologit spekuloivat, että erityisesti keski-ikäiset keskiluokan ihmiset syyllistyvät todennäköisemmin rikoksiin, jos he tuntevat menettävänsä sosiaalisen asemansa tai heitä uhkaa taloudellinen tappio. Tämä menetyksen uhka voi selittää myös sitä, miksi kavalluksia tapahtuu paljon laman aikana. Henkilö on taipuvaisempi ottamaan riskejä menetyksen uhatessa (Barrett, 2013).
Valkokaulusrikolliset käyttävät sosiaalista ja kulttuurista taustaansa sekä erikoisosaamista ja taitojaan omaksi edukseen. Lisäksi he ovat yleensä kokeneita ja taitavia taivuttamaan muut heidän tahtonsa mukaisesti. Valkokaulusrikolliset eivät ole mitenkään erityisen impulsiivisia verrattuna moniin tavallisiin rikollisiin. Heidän rikoksensa on usein tahallisia ja tarkoin suunniteltuja. Heidän persoonallisuuksissaan näyttäisi olevan joitakin samoja ominaisuuksia (Ragatz, L.L. & Fremouw, W. & Baker, E. 2012). Amerikkalainen Cleckley kuvasi näitä persoonallisuuden ominaisuuksien kokonaisuutta ”psykopatiaksi”, psykopatia- termin tautiluokituksessa korvasi myöhemmin termi ”sosiopaattinen persoonallisuus” ja nykyisin puhutaan termistä ”epäsosiaalinen persoonallisuus” (Haapasalo, 2008). Häkkäsen (2009) mukaan valtaosalla petoksen takia vankilaan tuomituista talousrikollisista on taipumusta psykopatiaan. Petos on tietoista huijaamista. Psykopatiaa esiintyy paljon aloilla, joihin liittyy häikäilemätöntä oman edun tavoittelua esim. bisnesmaailmassa (jopa 4% toimitusjohtajista täyttää psykopatian kriteerit) ja politiikan huipulla on poikkeuksellisen paljon psykopaatteja tai ainakin rajatapauksia (Raine, 2013).
Hare (2003) on kehittänyt piirrelistan (Psychopathy Checklist, PCL-R), johon sisältyy sekä antisosiaalista että persoonallisuuden ominaisuuksia arvioivia osioita. Talousrikostuomioita suorittavilla vangeilla psykopaattisista piirteistä korostui hyväksikäyttävä elämäntyyli, stimulaation tarve, tavoitteiden puute ja kyvyttömyys ottaa vastuuta (Häkkänen, 2009; Ragatz, L.L. & Fremouw, W. & Baker, E., 2012 ). Muita psykopaattisia piirteitä, jotka voivat altistaa talousrikoksiin ovat lipevyys, pinnallinen viehätysvoima, vahvalta vaikuttava omanarvontunto, patologinen valehtelu, petkuttaminen ja manipulointi ja syyllisyydentunteen puuttuminen (Ragatz, L.L. & Fremouw, W. & Baker, E., 2012). Psykopaatti ei tunne pelkoa eikä ahdistusta tavalliseen tapaan (Lykken, 2006).
Moderni lähestymistapa valkokaulusrikollisten rikollisuuden tutkimisessa keskittyy enemmän rikollisten persoonallisuuden piirteisiin kuin tekijöihin, jotka liittyvät päätöksen tekoon syyllistyä rikokseen. Bucy ym. (2012) erottelevat valkokaulusrikolliset ”johtajiin” ja ”seuraajiin”. Molemmilla ryhmillä on omat persoonallisuusprofiilinsa ja motiivinsa. Valkokaulusrikollisten keskuudessa on hierarkia, joka koostuu muutamasta johtajasta ja lukuisista seuraajista. ”Johtajat” olivat älykkäitä, ylimielisiä, ovelia, menestyksekkäitä, narsistisia, karismaattisia, alttiita ottamaan riskejä ja aggressiivisia. Kun taas ”seuraajat” olivat epävarmoja, ei kunnianhimoisia, ei aggressiivisia, passiivisia, nöyristeleviä, herkkäuskoisia, alttiita ja sokeasti seurasivat muita. Jos yrityksen johto on lainkuuliainen, seuraajat ovat myös sitä.
Ristiriitoja siitä, miten tärkeä persoonallisuus ja mitkä erityiset persoonallisuuden piirteet ovat keskeisiä valkokaulusrikostekijöiden tutkimisessa, löytyy. Mutta erimielisyyksistä riippumatta tutkijat ovat löytäneet joitakin yleisiä persoonallisuuden piirteitä, jotka mahdollisesti altistavat rikolliseen toimintaan. Näitä ovat: kontrolloinnin tarve, kiusaaminen, karisma, "pelko pudota", kunnianhimo, rehellisyyden ja lahjomattomuuden puute, narsismi ja puutteellinen sosiaalinen omatunto.
Motiivit
Valkokaulusrikollisten haastatteluissa on tullut esiin erilaisia motiiveja. Kiteytettynä motiivin taustalla on ahneus. Raha on yleinen motivaattori, joka ottaa usein symbolisen voiman (Barrett, 2013). Rikastumisesta tulee tavoiteltava päämäärä, jossa tarkoitus pyhittää keinot. Erityisesti ”johtajat” ovat ahneita (Bucy, ym., 2012). Lisäksi valkokaulusrikolliset eivät juuri ajattele, että teosta voi jäädä kiinni. Valkokaulusrikolliset aliarvioivat mahdollisuudet kiinni jäämisestä (Barrett, 2013). Ja tämä voi lisätä motivaatiota syyllistyä rikokseen.
Kyse on myös jännityksestä. Rikoksen tekeminen antaa sen tekijälle jännitystä. Etenkin nuoremmat vangit ovat elämyshakuisia ja he saavat mielihyvää ottamalla riskejä (Häkkänen-Nyholm, 2009). Valkokaulusrikolliset kuvaavat saavansa juonittelusta ”kicksejä”. He kokevat pelaavansa peliä, joka on heidän elämänsä. Kontrolloimisen tarve on suuri (Bucy, ym., 2012).
Kriminologian, psykologian, kirjanpidon, tilintarkastuksen ja hallinnan aloilla on tehty useita tutkimuksia petoksista ja näistä tutkimuksista on löydetty kolme keskeistä tekijää mitkä mahdollisesti johtavat rikoksen tekemiseen (Barrett, 2013).
1) Koetut paineet. Työntekijä, jolla on paineita voi syyllistyä rikokseen. Paine voi toimia motivaattorina. Paineita voivat olla joko taloudelliset paineet, tai henkilö on pelkästään ahne, paineita voi myös tulla vertaisryhmän taholta. Paineita voivat myös olla henkilökohtaiset tavat ja tottumukset kuten esimerkiksi erilaiset riippuvuudet alkoholi, huume, peli tai kallis avioliiton ulkopuolinen suhde. Henkilö voi myös tuntea työtä kohtaan erilaisia kaunan tunteita, hän voi kokea olevansa ylityöllistetty, alipalkattu tai hän kokee tulleensa ohitetuksi ylennyksiä jaettaessa. (Barrett, 2013.)
2) Tilaisuus tekee varkaan. Korporaatioiden sisällä on usein mahdollisuuksia, jotka tekevät petokselle haavoittuvaiseksi, erityisesti silloin, jos henkilö pystyy itselleen rationaalisesti selittämään teon. Lisäksi riittämätön asioiden eriyttäminen korporaation sisällä tai yhtiön säännöistä epäselvä tiedottaminen ja johdon epäonnistuminen voivat tehdä petokselle haavoittuvaiseksi. Myös henkilöstön nopea vaihtuvuus, kriisi olosuhteet, "työnarkomaanimainen" työympäristö, standardien yhtenäinen ja johdonmukaisen valvomisen jättäminen sekä sääntöjen ja rikollisten rankaisemisen pois jättäminen voi johtaa rikoksen tekemiseen. ( Bucy, P.H. ym., 2012; Barrett, 2013.)
3) Rationalisointi. Petoksen tekijä järkeistää teon mielessään. Erityisesti ”seuraajat” uskovat olleensa oikealla asialla (Bucy, ym., 2012). (Katso seuraava kappale).
Valkokaulusrikollisten motiivien tiedostaminen voi auttaa organisaatiota määrittämään ja kartoittamaan kuka organisaation työntekijöistä mahdollisesti voisi syyllistyä petokseen.
Ilmiö nimeltä rationalisointi
Yksi mielenkiintoisimmista uskomuksista valkokaulusrikollisten keskuudessa on se, että moni heistä uskoo toimineensa laillisesti. Vaikka he tunnustavat syyllisyytensä, kestää usein kuukausia ennen kuin he täysin käsittävät ja hyväksyvät syyllisyytensä. Valkokaulusrikolliset näkevät itsensä lainkuuliaisina kansalaisina, jotka suorittavat hyväksyttäviä liiketoimintatapoja organisaatioissaan ja vaikka joskus heidän toimintatapansa on mahdollisesti ollut kyseenalaista, niin ne ovat heidän mielestään laillisia ja jopa välttämättömiä organisaation selviytymiselle (Bucy, ym., 2012; Barrett, 2013). Petoksen tekijä järkeistää teon mielessään. He usein ajattelevat, että ”lainaan vain rahoja ja maksan sitten takaisin”. ”Ei tämä satuta ketään” ”Kukaan ei kärsi”. ”Firma/organisaatio kohtelee minua niin kaltoin, että he ovat tämän minulle velkaa”. ”Tämä tulee hyvään tarkoitukseen”. Tutkija professori Pamela Murphin Queen’s School of Business Kingstonista mukaan lähestulkoon kuka tahansa meistä voi uskotella itselleen, että se mitä me teemme on oikein. Rationalisointi tapahtuu mielessä.
Rationalisoinnin eli järkeistämisen ilmiötä on tutkinut myös edesmennyt sosiologi Robert K. Merton vuonna 1993. Hän esitti teorian yhteiskunnan rakenteista, jotka motivoivat laittomuuteen, koska ne keskittyvät yksilöiden kilpailuun ja tavoitteellisuuteen, rahan merkitykseen yhteiskunnassa ja normien eroosioon. Kun yksittäiset tavoiteorientaatiot saavat enemmän huomioita kuin normi sosiaalinen rakenne, normit menettävät valtaa säädellä käyttäytymistä. Ja tämä tuottaa ”normittomuus” –tilan eli toisin sanoen johtaa laittomuuteen. Lisäksi Merton määrittelee kilpailukykyisen taloudellisen toiminnan symbolisena vaurauden korina, jossa tuotanto, vaihto, jakelu ja kulutus tavaroiden kesken ovat menestys tavoitteita, joita olemme kulttuurisesti oikeutettu saavuttamaan. Tällaista käyttäytymistä löytyy eniten voittoa tavoittelevissa organisaatioissa. Taloudellinen menestys ei merkitse ainoastaan kulttuurista hyväksyntää vaan myös eloonjäämistä. Organisaation on pyrittävä saamaan voittoa ja voitto on tärkein indikaattori arvovallasta yhteiskunnan sisällä kuin myös/sekä avain sosiaaliseen liikkuvuuteen organisaatioiden hierarkiassa. Raha ratkaisee yritysmaailmassa. Saadakseen taloudellista menestystä, yksilöt joutuvat Mertonin mukaan kamppailemaan ja keinoja kaihtamatta lähestyä maalia ja tavoitetta. Kilpailua ja voittojen saamista rajoittaa riittämätön tarjonta ja kysyntä. Kun voiton saaminen on tappiolla, strategisten voimavarojen tavoittelu voi joskus löytää tiensä lain väärältä puolelta taloudellisen menestyksen saamiseksi. (Calhoun, 2010; Barrett, 2013.)
Valkokaulusrikolliset, vankila ja uusintarikollisuus
Juha Henttalan keskeneräisen väitöskirjan mukaan valkokaulusrikolliset eivät joudu yhtä helposti vankilaan verrattuna muihin rikollisiin. Tutkimus paljastaa, että Suomessa lähes yhdeksän kymmenestä talousrikosvangista suoritti rangaistuksensa avovankilassa kun taas muista vangeista vain kaksi kymmenestä vältti suljetun vankilan (YLE-uutiset, 2008).
Vaikka valkokaulusrikolliset eivät joudu yhtä helposti vankilaan verrattuna muihin rikollisiin, osa heistä kuitenkin saa ehdottoman vankeusrangaistuksen. Kun yrityspetoksen rikoksentekijä on tunnistettu ja tuomittu, hän yleensä vain ihmettelee, että miten tässä nyt näin kävi. Valkokaulusrikolliset usein uskovat olevansa oikealla asialla (Barrett, 2013) (tai ainakin lähellä sitä, ks. edellinen kappale).
Vankila ei suhteellisesti ole niin kauhea paikka valkokaulusrikollisille. Useimmille heistä vankilaoloaika on ihan mukavaa ja helppoa aikaa opiskellen, harrastuksia tehden. Vankilassa oloaika ei myöskään näytä vievän heidän taloudellista ja sosiaalista vakautta, mitä se taas tekee nuoremmille ja haavoittuvimmille rikollisille. Vankeusrangaistus ja rikollinen menneisyys vankilasta ulospäästyään näyttää vaikuttavan valkokaulusrikollisten arkeen hyvin vähän. Vaikkeivat he välttämättä pääse palaamaan entiseen työhönsä on heillä osaamista ja sosiaalinen verkosto löytää muita tuottoisia töitä. Useimmiten heidän elämänsä vankilasta vapauduttuaan palaa takaisin enemmän tai vähemmän normaaliksi. Lisäksi vankilakokemus valkokaulusrikollisten kohdalla ei näytä tekevän heistä kroonisia rikollisia. Harva heistä uusii rikoksensa. Tämä saattaa johtua siitä, että heillä näyttäisi olevan paljon menetettävää kuten työ, perhe ja status. (Barrett, 2013.) Poikkeuksena tästä kuitenkin ovat psykopaattiset valkokaulusrikolliset, koska psykopatia ja syyllisyyden tunteen puuttuminen lisäävät riskiä rikoksen uusimiseen (Barrett, 2013; Häkkänen-Nyholm, 2009).
Pohdiskelua
Miksi karismaattiset, älykkäät, menestyksekkäät ihmiset syyllistyvät valkokaulusrikokseen? Koska he voivat. Koska suurin osa heistä uskottelee itselleen sekä muille, että he ovat toimineet oikein tai he luulevat toimineensa oikein (toki löytyy valkokaulusrikollisia, jotka ovat tietoisesti suunnitelleet rikosta tarkoin ja tietävät tekevänsä väärin).
Asian rationalisoimalla voi antaa itselleen anteeksi paljon asioita. Rationalisointi on tietoinen ajatus, jonka tarkoituksena on lievittää tunteiden tuomaa tuskaa. ”Yritys on minulle tämän velkaa” ”Kaikkihan isoilta yrityksiltä varastavat” ”Ei tämä satuta ketään” ”Kukaan ei kärsi” ”Tämä tulee hyvään tarkoitukseen”. Rationalisointihan on minän puolustuskeino –defenssi, psykologinen mekanismi, jonka avulla henkilö keksii itselleen edullisen, jäkevältä tuntuvan, mutta virheellisen selityksen ahdistavalle asialle, toisin sanoen henkilö selittää asiat oman edun mukaiseksi. Ihmisellä on tarve selittää asiat itselleen parhaalla katsomallaan tavalla, jossa usein tarkoitus pyhittää keinot. Rationalisointi vaikuttaa ajattelumme sisältöä muovaavasti. Elämäntilanteen muuttuessa arvotkin usein muuttuvat tai niiden on muututtava, jotta ne sopeutuisi uuteen tilanteeseen.
Vaikka rikoksen tekeminen olisikin sen tekijälle jollain tasolla rationalisoitavissa, tulee kuitenkin muistaa, että olipa rikos mitä muotoa tahansa, väkivaltainen tai väkivallaton. Olipa tekijä kuka tahansa, valkokaulusrikollinen tai taparikollinen, rikos on kuitenkin aina rikos. Järkeistäminen ei auta eikä tarkoitus milloinkaan pyhitä keinoja. Tie, joka valitaan päämäärän pääsemiseksi on yhtä tärkeä kuin itse päämäärä.
Lähteet:
Barrett, B. (2013). Inside the mind of the White-Collar Criminal. Haettu: http://www.accountingweb.com/technology/trends/inside-the-mind-of-the-white-collar-criminal
Bucy, P.H. & Formby, E.P. & Raspanti, M.S. & Rooney, K.E. (2012). “Why Do They Do it?”: the motives, Mores, and Character of White Collar Criminals. St john’s Law review: Vol.82: Iss. 2. Article 1.
Calhoun, C. (2010). Robert K. Merton. Sociology of Science and Sociology as Science. Columbia University Press. New York.
Green, S.P. (2006). A Moral theory of White-Collar Crime. Oxford. University Press.
Hare, R.D. (2003). The Hare Psychopathy Checklist-Revised (PCL-R). (2.painos). Toronto, Ontario: Multi-Health Systems.
Haapasalo, J. (2008). Kriminaalipsykologia. Jyväskylä: PS-kustannus.
Häkkänen-Nyholm, H. (2009). Psykopatia. Edita.
Lykken, D.T. (2008). Psychopathic personality: The scope of the problem. Teoksessa C.J. Patrick (toim.), Handbook of psychopathy (s.3-13). New York, NY: Routledge.
Ragatz, L.L. & Fremouw, W. & Baker, E. (2012). The Psychological Profile of White-collar Offenders: Demographics, Criminal Thinking, Psychopathic Traits, and Psychopathology Criminal Justice and Behavior 39: 978–997
Sisäministeriö. n.d. Haettu: https://www.intermin.fi/fi/turvallisuus/rikostorjunta/talousrikollisuus_ja_harmaa_talous
Taloussanomat (2013). Haettu: http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2013/02/19/hs-talousrikolliset-pimittavat-miljardeja-veroeuroja/20132698/12
Yle-Uutiset (2008). HS: Talousrikolliset pääsevät avovankiloihin. Haettu: http://yle.fi/uutiset/hs_talousrikolliset_paasevat_avovankiloihin/5823524
Ihan mielenkiintoinen juttu. Heti tuli mieleen muitakin tahoja jotka mielellään ottavat vaikka valtion väkivaltamonopolin turvin toisten rahoja perustellen sitä juuri psykopaatille sopivasti ’tämä kuuluu minulle’, ’muut ovat minulle tämän velkaa’ ja ’ei tämä haittaa ketään’.
Sen sijaan että oltaisiin kiitollisia toisten työstä, keljuillaan ja haukutaan niitä jotka vielä takovat sitä hyvinvointia.
Veronkierrosta vielä: ei se niin mene että harmaan talouden vaihtoehtona on verollinen talous. Jos kaikki alkoholi jouduttaisiin ostamaan Suomen verotasolla, alkoholin kulutus vain vähenisi koska siihen taloudelliseen toimeliaisuuteen ei ole verokiilan vuoksi mahdollisuuksia. Sen takia Virosta hakeminen ei tosiaan ole 1:1 suomesta ostamisen kanssa.
Ilmoita asiaton viesti
Kaikki ihmiset (ei ainoastaan psykopaatit) rationalisoivat asioita oman edun mukaisesti ’tämä kuuluu minulle’, ’muut ovat minulle tämän velkaa’ ja ’ei tämä haittaa ketään’.
Hyvä pointti, harmaan talouden ainoana vaihtoehtona ei ole verollinen talous.
Ilmoita asiaton viesti
Sen verran vielä täsmennän, että en tietenkään hyväksy veronkiertoa tai verojen välttelyä. Se että kaikki pelaa samoilla säännöillä on tärkeintä. Enkä vastusta verojakaan, enemmän kaipaan vain sitä että muistaisimme olla kiitollisia siitä mitä toiset tekevät puolestamme. Tuntuu että firmoistakin nostetaan esiin vain niitä ikäviä asioita. Hyvin harvoin sitä mitä ne tekevät hyvin.
Ilmoita asiaton viesti
Valkokaulusrikollisuus on muistaakseni harmaan talouden ohella suurin ns. piilorikollisuuden laji kriminologian mukaan ainakin jo 1970- luvulla liekö nykyäänkin?
Toisaalta mitä mieltä olet rikoksen uhrin kohtalosta? Jo 1960-luvulla rikosoikeuden professori Inkeri Anttila kiinnitti huomiota uhrin unohdettuun asemaan.
Rikoksentekijälle turvataan ilmaiset oikeudenkäynnit ja monet muut palvelukset muttei uhrille. Onko se oikeudenmukaista ja tasa-arvoista ihmiskohtelua? Minusta ei.
Kolmanneksi miten saataisiin juridiset henkilöt (=yhteisöt, korporaatiot ja puolueet jne) eli kollektiiviset yhteenliittymät edesvastuuseen tekemisistään/tekemättä jättämisistään? Tunnetustihan tavallinen pulliainen eli fyysinen henkilö joutuu helposti leivättömän pöydän ääreen vastaamaan laittomuuksistaan, muttei juridiset henkilöt. TÄSSÄ on suuri porsaanreikä juridiikassa, mainitsi aikoinaan arvostettu hallitusneuvos Esko Raunio (OM/VAHO) käymälläni alan virkamieskurssilla 1970-luvulla.
Kansanedustajat ovat imperatiivisen mandaatin kiellon turvin miltei kokonaan lakien säätäjinä niiden yläpuolella. Ministerivastuu sen sijaan säätelee ministerin virkavelvollisuutta ja käyttäytymistä. Poliittiseenkin vastuusen pitäisi saada parempia sanktioita kuin pelkästään vaaleissa äänestämättä jättämiset. Julkinen sana tosin osaa ryöpyttää molempia.(Julkisuuden kirot).
Ilmoita asiaton viesti
Mielestäni kansanedustajilla tulisi olla tulosvastuu. Heidän tulisi vastata toimintansa tuloksellisuudesta ja taloudellisuudesta. Niin kuin muidenkin virkamiesten. Nykyinen käytöntö ei ole oikeudenmukainen.
Ilmoita asiaton viesti
Oikein kymmenen pistettä. ”Tulos tai ulos” kuten muissakin tehtävissä. ”Nykyinen käytäntö ei ole oikeudenmukainen.” Saamattomia ja laakereillaaan lepääviä ja status quo- palkankuittaajia on politiikassa liikaa.Kuten edellisetkin hallitukset Katainen et Stubb. Kansa alkaa jo turhautua tuollaiseen kansantalouden pitoon. Onko Suomessa liian paljon puolueita ja miten korporaatiot saataisiin edesvastuuseen?
Ilmoita asiaton viesti
Mielestäni Suomessa on liikaa puolueita ja liikaa kansanedustajia. Vähemmälläkin Suomi pärjäisi. Jos kansanedustajilla olisi tulosvastuu Suomen taloustilanne varmaankin näyttäisi erilaiselta.
En tiedä miten korporaatiot saataisiin edesvastuuseen, ehkä joku juristi osaisi vastata?
Ilmoita asiaton viesti
Pekka: Minäkään en hyväksy veronkiertoa. Veronkierto voi kuitenkin tapahtua mm. lainsäädännön aukkoja hyödyntämällä. Onko tämä veronkiertoa vai verosuunnittelua? Henkilö sinänsä noudattaa verojärjestelmän sääntöjä, mutta porsaanreikiä käyttämällä. Myös rationalisoimalla itselleen, että hän tekee oikein.
Jos kaikki pelaisivat samoilla säännöillä, olisi tämä maailma paljon parempi paikka elää!
Ja kiittämättömyys on tosiaan maailman palkka. Hyvästä työtä ei paljon kiitosta heru. Valitettavasti.
Kari: Uhrin asema on mielestäni aivan liian heikko verrattuna rikoksen tekijän asemaan, vaikka uhrin aseman kehittäminen on 2000-luvulla tullut kriminaalipolitiikassa yhä merkittävämmäksi osaksi. Mutta kehityksestä huolimatta tasa-arvoista kohtelua ei olla vielä saavutettu!
Ilmoita asiaton viesti
Mitäs mieltä olet veroparatiisijutusta ja virtuaalitaloudesta? EU:n aiempi komissaari lupasi panna veroparatiisit kuriin ja järjestykseen, mutta asia on unohtunut nykyään. Toisaalta Wall Street tyyppinen subprime-talous ja virtuaalitalous muodostavat kuplatalouden (Wikipedia/Ponzi-huijaus) Miten se saataisiin kuriin?
Taloussanomien Jan Hurri vertaa kirjoituksessaan olevassa pyramidissa reaalirahaa virtuaalirahaan.
-Liian suuri velkasumma hermostuttaa markkinoita hermoromahduksen partaalle:
http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2010/05/2…
Ilmoita asiaton viesti
En ole perehtynyt tarkemmin virtuaalitalouteen, mutta en voi ymmärtää kuka ylipäätänsä haluaa käydä kauppaa virtuaalisilla hyödykkeillä keinomaailmassa. Menee yli ymmärrykseni.
Koska veroparatiisit mahdollistavat rahanpesun ja muun talousrikollisuuden, niin tätä en hyväksy. Mutta vastausta siihen millä keinolla ne sataisiin kuriin, ei ainakaan minulla ole.
Maailman taloudellinen tilanne on enemmän kuin huolestuttava. Hyvä ja mielenkiintoinen linkki. Kiitoksia siitä.
Ilmoita asiaton viesti
Onkohan globaalinen talous ja markkinat mielestäsi mafiamaisesti verkostoituneiden finanssi- ja poliittisten huijareiden johtamaa? Malliin rosvopankki Goldman Sachs. EKP:n pomo Marion Draghikin on GS:n entisiä Eurooppa-asioista päättäviä johtajia. Tilastohuijari-Kreikkaa pidetään verukkeellisesti hyvänä EU/EMUn lypsylehmänä muille euromaille.
EMU/euromaat on ovelasti juridisesti,taloudellisesti ja poliittisesti kytketty EU/EMU/EKP:n pakkopaitaan lypsylehmiksi. Olisiko Grexit, Brexit, Fixit paikallaan sääntöjään rikkoneesta integraatiosta? Suomikin vietiin pikajunassa ilman kansanäänestystä EMUun. Ruotsi, Tanska ja Britannia olivat viisaampia.
Hyvä lähdeviittaus sylttytehtaaseen = Charles Ferguson: ROSVOJEN VALTIO, Suomentanut Kimmo Pietiläinen, Terra Cognita. Myös Suomen EU-asiantuntijana Kimmo Kiljusen kanssa toiminut Esko Seppänen valistaa ”€MUmunauksessaan” hyvin taustoja kuten Kimmo Kiljunenkin teoksessaan: ”Euroopan unionin perustuslaki”, Eurooppa tietoa 184/2005 – valuvioista ja demokratiavajeista jne. Myös Sixten Korkmanin ”EURO -valuutta vailla valtiota” on hyvää tausta tietoa. Oliko EMU virheliike Suomelle?
Ilmoita asiaton viesti
Mielenkiintoisia ajatuksia herättelet. Tähän en osaa todeta kuin, että totuus on tarua ihmeellisempää. Historiakin on vain osa totuutta. Ihmistä on helppo johtaa joko tietoisesti että tiedostamattomasti harhaan. Medialla on uskomaton voima ja mahdollisuus vaikuttaa ajatteluumme, media ei ainoastaan toista olemassa olevia näkemyksiä, vaan myös muovaa havainnointiamme, ajatteluamme ja muistiamme.
Ilmoita asiaton viesti
”Totuus on tarua ihmeellisempää” ja joka idologialla ja uskonnolla on omat ”totuutensa”. -”Kun aatteista tulee ismejä, niistä tulee uusia uskontoja muiden uskontojen kirjavaan joukkoon.” (Herman Dooyeweerd).
Historiaakin kirjoitetaan kulloisenkin valtablokin tai järjestelmän puitteissa. Se historiallisesta totuudesta.
”Totuus” muuttuu ja kultautuu/paljstuu ajan saatossa tai ei.
Median tehtävä on muokata ihmisten mielipiteitä ja markkinoida haluttuja asioita mainoksin, aatepropagandalla tai ihmisiä manipuloiden. Mediakaan ei ole arvoneutraalia toiminnaltaan: jonkin puolesta jotain vastaan tai jopa valistaenkin hyviä asioita.
Mediaa ja julkista sanaa pidetään neljäntenä valtiomahtina eduskunnan, hallituksen/valtioneuvoston ja ”riippumattomien” tuomioistuimien lisäksi.
Korporatiot ovat selvästi pyrkimässä ilman perustuslain oikeutusta viidenneksi valtiomahdiksi. Onko se oikein?
Ilmoita asiaton viesti
Juuri näin. Hyvin kirjoitettu! Kaikilla, myös korporaatioilla tulisi olla samat säännöt, mutta maailma ei vaan toimi niin ja vaikka kaikilla teoriassa olisikin samat säännöt, niin käytäntö osoittaisi muuta. Ihmiset kun tulkitsevat sääntöjä oman edun mukaisesti.
Ilmoita asiaton viesti
Periaatteelliset, puolue/ay- narsistit/egoistit ja änkyrät pilaavat maan asioiden hoitoa eli politiikkaa. ”Ihmiset kun tulkitsevat sääntöjä oman edun mukaisesti.” Fiksut ihmiset eivät halua lähteä julkiseen ryöpytykseen ja kiistelemään asioista. He löytävät järkevämpääkin tekemistä muiltakin kuin poliittisilta sektoreilta ja markkinoilta.
Platon: ”Demokratian heikkoutena on riitelevät puolueet.” Lisänä nyt korporaatiot sekametelisoppaa hämmentämässä ja maustamassa. Onko niin että Suomessa on liian monta kokkia soppaa hämmentämässä, kun soppa palaa pohjaan, kiehuu ylitse tai on liian kitkeräksi maustettua? Malliin: Mitä useampi kokki sitä huonompi soppa.
Politiikassa vallitseva ”totuus” lienee 1) oma etu 2) puoleen/ ay-järjestön etu ja 3) maan etu. = Oma suu on lähempänä kuin konttisten suut!
Ilmoita asiaton viesti
PS. Goldman Sachs auttoi Kreikkaa tilastoväärennyksessä. Pörssimedia Bloomberg paljasti asian myöhemmin.
Ilmoita asiaton viesti
Täytyy vielä täsmentää WALL STREET/subprime-tyyppistä, katteetonta finanssihuijaustoimintaa keksimälläni erikoisnimikkeellä: ”finanssiauervaarat”. He ovat kuin hunajaiset seireenit, jotka huijaavat ja puijaavat tyhmät ja naiivit ihmiset ja poliittiset päättäjät täkypuheillaan taloudelliseen ansaan ja menetyksiin.
Näin on esimerkiksi matalilla koroilla ym. lupauksilla houkuteltu Euroopassa epäviisaat päättäjät liittymään EMUun ja euromaiksi. Jotkut kuten Ruotsi, Britannia ja Tanska ovat olleet järkevämpiä ja kaukonäköisempiä tajuamaan, mitä tuleman pitää, eivätkä ole astuneet viritettyihin talousloukkuihin. Ne ovat oivaltaneet EMU:n tulevan nurjankin puolen. Nyt on EMU-ketutettujen maiden myöhäistä rypistellä kun on potaskaa pöksyissä ja ylivelkaa monelle sukupolvelle maksettavana.
Suomikin saa syyttää itseään, että se on ilman kansanäänestystä sallinut – monista varoituspuheista huolimatta ja hosumisen ja ajattelemattomuutensa
vuoksi -ajautumisensa juridiseen, taloudelliseen ja poliittiseen pakkopaitaan.
”Euroliitosta on tullut mahdoton yhtälö. Suuret voimat ja keskeiset tahot eri Euroopan maissa ovat ajaneet rahaliiton perustamista ja siihen liittymistä suurelta osin kestämättämin perustein” , sanoo rahoituskonsultti ja CD Financial Technology Ltd:n toimitusjohtaja Urho Lempinen.
Otto von Habsburg oli aikoinaaan tätä mieltä : ”Euroopalla ei ole kansaa, ei yhteistä kulttuuria, ei riittävän voimakasta kohtalonyhteyttä eikä yhteisvastuun tunnetta, jotta sen kansalaiset voisivat hyväksyä EU:n perustuslain (=perustuslakisopimuksen!!) omien kansallisten lakiensa yläpuolelle.” –ELI EU/EMU-maiden yhdenmukaisuus ja harmonia on illuusio ja utopia. Edellisestä OvH:n mielipiteestä käy ilmi , että EU-euromaat eivät ole relevantteja ja yhteismitallisia keskenään poikkitieteellisesti katsoen. EU/EMU-Palapeli on mahdottoman kimuranttinen integroitavaksi ja koottavaksi.
MIHIN niillä pohjimmiltaan pyritään, on yhä arvoitus globaalisti?
”Vanhan uudistaminen on vaikeampaa kuin uuden luominen tyhjästä.” Esko Ahon motto Arto Nybergin ohjelmassa: (Katso!):
http://areena.yle.fi/1-2467131?autoplay=true
TÄSSÄ pari avartavaa ja suositeltavaa kirjaa joululukemiseksi:
– Matti Alahuhta: Johtajuus- kirkas suunta ja ihmisten voima (Docendo)
– Ha-Joon Chang: Taloustiede käyttäjän opas (Into)
PS. Merry Christmas and Happy New Year!
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos kirja vinkeistä ja hyvistä kommenteistasi! Termisi ”Finanssiauervaara” on varsin osuva! Oikein hyvää joulua ja uutta vuotta!
Ilmoita asiaton viesti
PS. Tässä vielä faktaa ketkä veivät rinta rottingilla Suomen EMUun ja euromaaksi, ja ketkä nyt maistelevat pahanmakuista EMU-kakkua nahkurin orsilla:
http://www.youtube.com/watch?v=PwEbyUactDE
Ilmoita asiaton viesti
Sinällään mielenkiintoinen kirjoitus, mutta itselleni jää epäselväksi, miksi psykopatia yhdistetään tässä juuri valkokaulusrikollisiin, jos se on ylipäätään kaikilla rikollisilla yleistä.
Sikäli kun tässä puhutaan rationalisoinnista, sen yhdistäminen psykopaatteihin ihmetyttää. Eihän ihminen, joka ei koe tunnontuskia, välttämättä tarvitse rationalisointia defenssinä itseään varten. Tietenkin toisille käyttäytyminen täytyy selitellä rationaalisesti, mutta oman eheyden kokemusta varten tätä psyykkistä defenssiä ei tarvita. Itselleni on siten epäselvää, selittelevätkö psykopaateiksi luokitellut tekojaan vain tietoisella vai myös tiedostamattomalla tasolla, kuten siis me muut.
Olisin myös enemmän huolissani ”persoonallisuudeltaan terveiden” toiminnasta, sikäli kun heitä/meitä on se 96+%, mutta joiden empatiakyky on aika kontekstuaalista ja rationalisointikyky vahvaa. Kykenemme huijaamaan, petostelemaan ja tekemään rikoksia, jopa murhiakin, melkein siinä missä ihka-aidot psykopaatitkin, mutta joskus se siis tuntuu meistä vähän ikävältä, jälkeenpäin ajatellen. Siis silloin kun kykymme rationalisoida tekomme on heikentynyt.
Verosuunnittelu on aika vaarallinen termi, koska se kattaa paljon moraalisesti ongelmatonta tai vaikeasti tulkittavaa suunnittelua, jonka samaistaminen suoranaiseen veronkiertoon on itsessään moraalisesti ongelmallista. Voidaan vaikkapa ajatella osinkoveron tai myyntivoittoveron siirtämistä eteenpäin haluttaessa sijoittaa tuotto uudelleen. Tämä on sellainen aihe, jossa ”suunnittelu” pitäisi ehkä tehdä helpommaksi piensijoittajillekin, koska se voisi kannustaa pitkäaikaisiin sijoituksiin.
Ilmoita asiaton viesti
Joitakin vastauksia kysymyksiisi:
Vankiaineistossa noin 15-25% vangeista täyttää psykopatian kriteeri ja psykopaattiset persoonanpiirteet Häkkäsen (2009) mukaan altistavat juuri talousrikoksiin. Sen takia psykopatia mainitaan blogissani.
Rationalisointia ei blogissani yhdistetä psykopaatteihin vaan ei-psykopaattisiin valkokaulusrikollisiin. Ehkä tämä ero ei tule tarpeeksi selvästi esiin tekstissäni.
Tosiaan kuka tahansa meistä voi uskotella itselleen, että se mitä me teemme on oikein. Pelottava ilmiö.
Verosuunnittelussa ja veronkierrossa on tosiaan hyvin häilyvä ero. Samaa mieltä kanssasi, suunnittelu tulisi tehdä helpommaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Pieni tarkennus vielä. Me kaikki rationalisoimme asioita. Psykopaateilla tämä rationalisointi tapahtuu kuitenkin enemmän tietoisella tasolla, eihän psykopaatit tee virheitä. Meille muille rationalisointi tapahtuu enemmänkin tiedostomattomalla tasolla ja toimii minän puolustuskeinona.
Ilmoita asiaton viesti
Tarkoitat varmaan ”psykopaatilla” tässä luonnevikaista ja epäempaattista henkilöä, joka kyllä tiedostaa että teko on väärin , muttei tunne sitä.
Toinen psykopaatin merkitys on yleensä ”hullu ja mielenvikainen”.
Rationalisointi ja projisointi ovat yleisiä minänpuolustusreaktioita rikollisillakin.
Ilmoita asiaton viesti
”Psykopaatilla” viittasin juuri epäempaattiseen henkilöön, ”psykopaatti” termiähän ei itseasiassa enää käytetä vaan nykyisen tautiluokituksen mukaan se on korvattu termillä ”epäsosiaalinen persoonallisuus”.
Ilmoita asiaton viesti
Eduskunta on hyväksynyt hallituksen esityksen luovutustappioiden verovähennysoikeuden laajentamisesta. Laajennus koskee yksityishenkilöitä ja kotimaisia kuolinpesiä. Muutos tulee voimaan vuonna 2016.
Vuonna 2015 ja sitä ennen syntyneiden luovutustappioiden vähentäminen säilyy ennallaan. Tappiot vähennetään omaisuuden luovutuksesta saadusta voitosta verovuonna ja viitenä sitä seuraavana vuotena sitä mukaan kuin voittoa kertyy.
Vuonna 2016 ja sen jälkeen syntynyt luonnollisen henkilön ja kotimaisen kuolinpesän verotuksessa vähennyskelpoinen luovutustappio, joka jää vähentämättä omaisuuden luovutuksesta saadusta voitosta, vähennetään puhtaasta pääomatulosta ennen muita pääomatuloista tehtäviä vähennyksiä. Luovutusvoittojen lisäksi tappioita voi siis vähentää myös esimerkiksi osinkotuloista ja vuokratuloista.
Kyllä minä aioin hyödyntää tarvittaessa tätä järjestelmää.
”Olenko psykopaatti”: kysyy piensijoittaja
Ilmoita asiaton viesti
Kausaliteettia ei löydy verosuunnittelun ja psykopaattiuden välillä 🙂
Ilmoita asiaton viesti